Joulukuu 72 Kou -kalenteri

Helsingin Sanomien HS kuukausiliitteessä 1/2025 julkaistiin Suomen oloihin sovellettu versio japanilaisesta 72 Kou -tyyppisestä kalenterista. Kalenteri seuraa luonnon tapahtumia. Asiantuntija-apuna olivat Luonnontieteellisestä keskusmuseo Luomuksesta eläintieteen yksikön biologit Ronja Saarinen ja Valeria Valanne.

Japanilaisessa 72 Kou -kalenterissa vuosi jaetaan 24 aurinkojaksoon ja nämä edelleen 72:een pienoisvuodenaikaan eli lyhyihin, viisi päivää kestäviin jaksoihin nimeltään kou.

72 Kou -kalenteri perustuu Kiinasta peräisin olevaan kalenterijärjestelmään, joka otettiin käyttöön Japanissa Asuka-kaudella (538 – 710 jaa). 72 Kou -kalenterissa mikrovuodenaikojen kuvaukset muokattiin vastaamaan Japanin olosuhteita. Kalenteri ei ole enää Japanissa käytössä päivittäisessä aikataulutuksessa, mutta se on tärkeä osa perinteistä japanilaista kulttuuria.

 

Lappeenrannan satama

Suomessa voimme nyt seurata perinteisen neljän vuodenajan rinnalla 72 mikrovuodenaikaa, jotka muodostavat kuusi päävuodenaikaa. 

Hiljaisuus kestää joulukuun alusta tammikuun loppuun. Se on esitelty 25.1. Herääminen sijoittuu helmi-maaliskuuhun, se on esitelty 8.2. ja 22.3. Kuhina alkaa huhtikuussa ja päättyy toukokuun lopussa. Se on esitelty 26.4. ja 24.5. Kukoistus kestää kesäkuun alusta heinäkuun loppuun, se on esitelty 28.6. ja 26.7. Täyttymys käsittää elo- ja syyskuun, se on esitelty 16.8. ja 13.9. Laskeutuminen on esitelty 18.10. ja 15.11.2025.  

Vuoden mittaan esittelen kunkin mikrovuodenajan tärkeimmät päivät. Vuodet ovat erilaisia ja vuosittain asiat tapahtuvat hieman eri aikoina. Sen lisäksi Suomi on pitkä maa. Tämän takia kalenteriin on jätetty tapahtumien kohdalle pientä liikkumavaraa. 

Hiljaisuus
Joulukuu
Järvet saavat jääpeitteen (HS 4. – 16.12.)

 

Saimaata, takana Kaukaan tehdas savuineen

Joulukuussa järvet saavat jääpeitteen. Alkutalvelle tyypilliseen tapaan jäänpaksuus voi nyt vaihdella lyhyelläkin matkalla kantavasta jäästä liian heikoksi jääksi.

 

Jään kantavuus on syytä varmistaa mittaamalla jään paksuus omalla kulkureitillä. Kirkasta teräsjäätä tulee olla vähintään viidestä kymmeneen senttiä. Meidänkin pitää olla tarkkana, sillä mökki sijaitsee saaressa ja käymme siellä talvellakin.

 

Kärppä pukee talviturkin (HS 11.- 14.12.)

Kärpän valkoinen talviturkki mustine hännänpäineen on paitsi kaunis myös erittäin lämmin. Talvikarvan sisimmistä soluista löytyy paljon eristäviä ilmasoluja, joiden ansiosta kärpän on kylmässä hyvä olla. Näimme talviasuisen kärpän juoksemassa kesäpaikan varaston lattialla marraskuussa, mutta se oli niin yllättävä tapaaminen, että kuvaa ei ehditty ottaa.

Lämmin turkki onkin tarpeen, sillä kylminä talviöinä kärppä partioi useiden kilometrien taipaleita. Se koluaa tarkkaan jokaisen kolon ja lumireiän etsien merkkejä myyristä. Kärppä tekee matkaa yksinomaan loikkaamalla, mutta upottavaan hankeen piirtyy kaunis parijälki.

Tiklit kokoontuvat karhiaisiin ja ohdakkeisiin (HS 24. – 28.12.)

 

Tikli

Tikli on värikäs lintu, jota aikoinaan pidetty yleisesti häkkilintuna. Se on osittaismuuttaja. Enemmistö tiklikannastamme siirtyy syys-marraskuussa Länsi-Eurooppaan.

 

Suomessa voi talviaikaan nähdä pieniä parvia etelärannikolla syömässä hangen yläpuolelle jääneiden talventörröttäjien siemeniä. Tiklit löysivät pihamme ruokintapaikat muutama vuosi sitten; linnut ilmestyvät marras-joulukuussa ja viipyvät talvikuukaudet.

Jäätyy päivä,
jäätyy maa.
Päivän kajo jo horisontin saa,
siihen pysähtyy ja kohta on jo pimeää.
Jäätyy yö,
jäätyy meri.
Uusi päivä sarastaa,
tullessaan tuo taas valon pimeään.
Annu Valo

Lähteet: Heikki Vasamies, Suomen Luonto 30.11.2016; Pertti Koskimies. Yle Luonto. Suomen linnut 28.10.2016; Talvikki Salin, Salon Seudun Sanomat 2.12.2023; Tiedon portailla; Annu Valo, Värssyjä: Runoja vuodenajoista. Jouni K. Kemppainen, Helsingin Sanomien Kuukausiliite tammikuu 2025; Shichi jyu ni Kou; U.S./Japan Cultural Trade Network.