Helsingin Sanomien HS kuukausiliitteessä 1/2025 julkaistiin Suomen oloihin sovellettu versio japanilaisesta 72 Kou -tyyppisestä kalenterista. Kalenteri seuraa luonnon tapahtumia. Asiantuntija-apuna olivat Luonnontieteellisestä keskusmuseo Luomuksesta eläintieteen yksikön biologit Ronja Saarinen ja Valeria Valanne.
Japanilaisessa 72 Kou -kalenterissa vuosi jaetaan 24 aurinkojaksoon ja nämä edelleen 72:een pienoisvuodenaikaan eli lyhyihin, viisi päivää kestäviin jaksoihin nimeltään kou.
72 Kou -kalenteri perustuu Kiinasta peräisin olevaan kalenterijärjestelmään, joka otettiin käyttöön Japanissa Asuka-kaudella (538 – 710 jaa). 72 Kou -kalenterissa mikrovuodenaikojen kuvaukset muokattiin vastaamaan Japanin olosuhteita. Kalenteri ei ole enää Japanissa käytössä päivittäisessä aikataulutuksessa, mutta se on tärkeä osa perinteistä japanilaista kulttuuria.
Suomessa voimme nyt seurata perinteisen neljän vuodenajan rinnalla 72 mikrovuodenaikaa, jotka muodostavat kuusi päävuodenaikaa.
Hiljaisuus kestää joulukuun alusta tammikuun loppuun. Se on esitelty 25.1. Herääminen sijoittuu helmi-maaliskuuhun, se on esitelty 8.2. ja 22.3. Kuhina alkaa huhtikuussa ja päättyy toukokuun lopussa. Se on esitelty 26.4. ja 24.5. Kukoistus kestää kesäkuun alusta heinäkuun loppuun, se on esitelty 28.6. ja 26.7. Täyttymys käsittää elo- ja syyskuun, se on esitelty 16.8. ja 13.9. Laskeutuminen on esitelty 18.10.2025.
Vuoden mittaan käydään läpi kunkin mikrovuodenajan tärkeimmät päivät. Vuodet ovat erilaisia ja vuosittain asiat tapahtuvat hieman eri aikoina. Sen lisäksi Suomi on pitkä maa. Tämän takia kalenteriin on jätetty tapahtumien kohdalle pientä liikkumavaraa.
Marraskuu
Koskikara (HS 5. – 7.11.)
Etelä-Suomi saa lokakuusta joulukuuhun muuttovieraita pohjoisesta Norjasta ja Ruotsista, kun viitisen tuhatta koskikaraa asettuu vesistöjemme varsille talvehtimaan. Helpoimmin niitä näkee jokien ja koskien auki olevissa sulapaikoissa, kun talvi kiristää otettaan. Tämä kara on kuvattu Rautjärven kunnan Simpeleellä sijaitsevalla Hiitolanjoella.
Viimeiset muuttolinnut lähtevät (HS 8. – 11.11.)
Viivytteleviä muuttolintuja havaitaan leutoina talvina vielä marraskuussakin. Viimeisinä muuttavat esimerkiksi vesilinnut, punarinnat sekä joutsenet.
Marraskuussa kannattaa myös puhdistaa linnunpöntöt ensi vuoden varalle.
Vedet viilenevät (HS 13. – 15.11.)
Kun veden lämpötila menee alle viiden asteen, kalat alkavat laiskistua, ja marras-joulukuussa kalojen syömiseen käyttämä aika on hyvin lyhyt.
Muikku kutee loka–marraskuussa. Kutupaikka on rantamatalikoilla tai syvänteiden reunojen rinteillä aina 20 metrin syvyyteen.
Loppukesän lohet viettävät joessa ja kutevat vasta syys–marraskuussa. Kutu tapahtuu puolesta kolmeen metrin syvyydessä ja voi kestää parikin viikkoa.
Taimenet kutevat virtavesien pohjasoraan kaivamiinsa kutukuoppiin syys-marraskuussa.
Kärppä pukee talviturkin (HS 12. – 14.11.)
Metsäjänis pukeutuu valkoiseen
Metsäjäniksen turkki muuttuu valkoiseksi, vaikka lunta ei tulisikaan. Useimmilla meikäläisillä nisäkkäillä karvapeite vaihtuu kesäkarvasta talvikarvaan. Metsäjäniksillä karvanvaihto alkaa syyskuun loppupuolella ja valkoinen talvikarva on valmis marras-joulukuussa.
Pimeät yöt, katso taivasta (HS 24. – 27.11.)
Nyt marraskuussa voi selkeällä säällä erottaa paljain silmin öiseltä tähtitaivaalta noin 5 000 tähteä. Ilman minkäänlaisia laitteita näkee myös useimmat Aurinkokunnan planeetat. Samoin voi nähdä Kuun laavatasangot ja meteorikraatterit sekä Andromedan galaksin ytimen, joka on peräti 2,5 miljoonan valovuoden päässä.
Tavallisella kiikarilla katsottaessa tähtien määrä nousee 100 000:een ja voi nähdä myös kaukaisia tähtisumuja, asteroideja ja muiden planeettojen kuita.
Marraskuu on makuupussi,
musta aukko ja maraton.
Melankolinen maaliviiva,
monotonisen valoton.
Marraskuu on mannapuuro,
matka mieleen ja minuuteen.
Minimaalinen ajankulku
suhteessa talven pituuteen.
Minna Rissanen
Lähteet: Antti Halkka, Suomen Luonto 23.11.2020; Christian Ammitzbøll Juul , Tieteen Kuvalehti 15.9.2025; Kari Kauppila, Turun Sanomat 11.12.2004; Kärkkäisen Asiakaslehti 18.9.2016; Luonnonvaratieto Luke; LuontoPortti; Pertti Koskimies, Yle Luonto Suomen linnut 21.9.2016; Sarastuksen blogi 24.10.2023; Minna Rissanen, Marras; Jouni K. Kemppainen, Helsingin Sanomien Kuukausiliite tammikuu 2025; Shichi jyu ni Kou; U.S./Japan Cultural Trade Network.
Postaus täynnä tietoa ja tunnelmaa!
VastaaPoistaLeutoa on ollut tänä syksynä, monet vesilinnut ovat vielä täällä (Itä-Suomessa). Eri vuosien kuvista näen, että näinä päivinä olen joskus jo kävellyt jäällä.
Mukavaa viikonloppua!
Sinulta ja Luontoilta -ohjelmista olen oppinut paljon asioita. Niinkuin sekin tieto, että moni asia luonnossa tapahtuu päivänvalon määrän mukaan, ei säätilojen perusteella. Kuten tuo jäniksen turkin vaihto valkoiseen tapahtuu, vaikka ei olisi vielä lumenkylmää.
VastaaPoista