Hely, sotka ja telkkä

Telkät tulevat Länsi-Euroopasta Suomeen ensimmäisten vesilintujen joukossa maalis-huhtikuussa. Nämä yöllä määränpäähänsä laskeutuvat vesilinnut löytävät kevätyön kajossakin mustuvaan jäähän auenneet railot.

Kun telkät ovat ilmestyneet järvi- ja merialueiden ensimmäisiin sulapaikkoihin, voit nähdä yhden lintumaailman hauskimmista näytelmistä. Telkkäkoiraat nimittäin yrittävät vakuutella naaraille, että ovat lajin ylintä aatelia: ne sukeltelevat ja uivat naaraiden ympärillä villisti naristen sekä kurottaen päätään eteen- ja taaksepäin. Esillä olo ja huomion herättäminen on ensiarvoisen tärkeää varsinkin lisääntymiskauden alkuvaiheessa, kun koiraat kilpailevat naaraiden huomiosta osoittaakseen olevansa parhaita suvunjatkajia.

Telkkäkoiraat vartioivat puolisoitaan mustasukkaisesti vielä senkin jälkeen, kun ne ovat valinneet rannalla tai metsässä olevan ison pöntön tai palokärjen pöntön pesimäpaikakseen. Kun haudonta on jo alkanut, koiras menettää mielenkiintonsa ja naaras jää hoitamaan yksinään syntyvät untuvikot. Jo toukokuussa telkkäkoiraat kokoontuvat parviin ja katoavat suojaisiin paikkoihin odottamaan sulkasadon alkamista.

Sorsien heimoon kuuluvan telkän luonteenomainen lajipiirre on hieman kolmiomainen pää. Päästä erottuu selvästi kirkkaankeltainen silmä, mikä on antanut linnulle sen englanninkielisen nimen goldeneye, kultasilmä. Koiras on mustavalkoinen, ja sen poskessa on näkyvä valkoinen täplä. Naaras sen sijaan on väritykseltään tummanharmaa, vain pää on ruskea. Telkkä on vilkas ja pirteä lintu, joka on varsinkin muuttoaikoina hyvin valpas ja varovainen.

Telkkä ui näkyvästi avovedessä ja välillä sukeltaa tiuhaan tahtiin. Vedestä se nousee muiden kokosukeltajien tapaan juosten pitkin vedenpintaa. Telkän lento on erityisen nopeaa ja sen lentäessä kuuluu tunnusomainen viuhina, jopa kauniisti helisevä vihellys, minkä vuoksi lintua on kutsuttu Aunuksen Karjalassa helyksi. Kalevalan syntymisen aikaan – ja vielä paljon myöhemminkin – telkästä käytettiin nimitystä sotka.

Kuusi seisoo keskellä järveä
tulvaveteen heijastuen.
Istun kivellä, katselen, ihmettelen.
Telkkä pyrähtää lentoon
omaansa kurluttaen.
Laineet väräjävät
vaeltavat luo
varpaat jo kastaen.
Telkkä tuohon taas pyrähtää –
Hyvä ihminen! kivi allani karahtaa –
Nouse jo ylös! minä tähän jään
ja putkahdan esiin kun aika on.

Oi, armaani –
tule uudestaan,
tule luo
kun kesä saa
ja haaveesi kanssas jaan.

Leena A-L Heinonen

Lähteet: Juha Laaksonen. Yle, Miljoona linnunpönttöä 13.4.2016; LuontoPortti; Pertti Koskimies, Opas Suomen luontoon. Miten eläimet käyttäytyvät; Pertti Koskimies, Suomen lintuopas; Suomenojan luonto; Wikipedia; Leena A-L Heinonen, Tarinakivi. Lapin Kirjallisuusseura. Kesäkuun runo 2017.

LUE LISÄÄ

Telkkäperheen kesäaamu

Sammonlahden kosteikolla Lappeenrannassa oli aurinkoinen alkukesän päivä, kun jäin seuraamaan telkkäpoikuetta emonsa valvovan silmän alla. Pienet palleroiset telkänpojat milloin seurasivat emoaan, milloin uivat omia matkojaan.

Kuului vain loiskaus, kun pienokaiset hyppäsivät ja sukelsivat – mutta pian jostain kohtaa lampea nousi pieni pää veden pintaan.

Telkkäperhe lammikolla, pieni ja soma,
emo ja kahdeksan poikasta, sukeltaa ja pompahtaa.
Lammen vesi välkkyy auringon kilossa, heijastaa taivaan sineä,
aallot soivat, ilo on suuri, vesi kaikuu ja säteilee. ChatGPT  

 

 

Emo huolehtii, silmä tarkkana, lempeä katse seuraa,
poikaset ympäristöä tutkii uteliaina ja rohkeina.
Untuvikot kelluvat, salaisuudet pienenpieniä,
riemuiten sukeltavat, aallot kimmeltävät, on kesäpäivä ihana. ChatGPT

Vesi on heidän leikkimaansa, vapauden ja lämmön paikka,
perhe yhdessä, turvassa, nauttien luonnon syleilystä.
Telkkäperhe lammikolla, sydämellinen ja pieni,
elämä on seikkailu, vesi ja valo kesän riemuja täynnä. ChatGPT

 

 

Emo nousi kuivattelemaan itseään vedessä kelluvan puunrungon päälle. Kohta poikasetkin halusivat kavuta emon viereen – paitsi se yksi, joka etsi seikkailua.

Auringon lämpö helli pieniä uimareita ja niitä alkoi raukaista. Pian poikaset nukahtivatkin päiväunille kylki kyljessä emon turvaan.

Tällä emolla oli nyt kahdeksan poikasta. Joinakin kesinä seuratessani telkkiä samalla kosteikolla poikaset vähenivät viikkojen myötä, vaikka kyseessä on suojaisa pieni lampi lähellä Saimaan rantaa.

Järvellä liikkuvia pieniä vesilinnunpoikia uhkaa vaara myös pinnan alla, sillä ne maistuvat kaislikossa väijyvälle hauelle. Kalastajat ovatkin kertoneet usein löytäneensä hauen mahasta vesilintujen poikasia.

Kun hauki nappaa poikasen, kuuluu loiskahdus, mutta emo ei välttämättä edes huomaa tapahtumaa. Juuri telkän pojilla on riski joutua hauen ruuaksi, koska poikue liikkuu kasvillisuuden laitamilla avoveden puolella.

Vesilintujen pari- ja poikuelaskennat ovat Luonnonvarakeskuksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteinen seurantahanke, jossa tärkeimmät laskettavat lajit ovat sinisorsa, tavi, telkkä ja nokikana.

Parilaskennoilla seurataan vesilintukantojen vuosittaista vaihtelua ja pitkäaikaisia muutoksia. Poikuelaskennalla puolestaan selvitetään vuotuinen lisääntymistulos. Parilaskennat tehdään toukokuussa kahteen kertaan pysyvillä laskentapisteillä ja poikuelaskenta kesä–heinäkuussa samoilla pisteillä.

 

Vesilintulaskentojen mukaan vuoden 2024 telkän valtakunnallinen parimäärä on 19 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella ja noin 17 prosenttia pienempi kuin vuonna 2023. Erityisesti maan keskiosissa telkkäkanta oli edeltävää vuotta pienempi (29 %).

Vuonna 2024 poikastuotto oli kehnoa. Poikasten kokonaismäärä oli 22 prosenttia ja parikohtainen poikastuotto 23 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella ja vuoteen 2023 verrattuna selvästi pienempiä.

telkkä sukelsi
vedessä laajenevat
pyöreät väreet
Keijo Nevaranta

Lähteet: Markus Piha, Aleksi Lehikoinen ja Katja Ikonen, Metsästäjä 6.9.2024; Sari Jormanainen, Yle. Luonto 10.8.2013; Suomen Riistakeskus; ChatGPT 5.6.2025. Keijo Nevaranta, Haiku 1.8.2016 elokuun runot.

Telkästä edellinen postaus on 25.5.2019 nimellä Hely, sotka ja telkkä.

LUE LISÄÄ