Telkkäperheen kesäaamu

Sammonlahden kosteikolla Lappeenrannassa oli aurinkoinen alkukesän päivä, kun jäin seuraamaan telkkäpoikuetta emonsa valvovan silmän alla. Pienet palleroiset telkänpojat milloin seurasivat emoaan, milloin uivat omia matkojaan.

Kuului vain loiskaus, kun pienokaiset hyppäsivät ja sukelsivat – mutta pian jostain kohtaa lampea nousi pieni pää veden pintaan.

Telkkäperhe lammikolla, pieni ja soma,
emo ja kahdeksan poikasta, sukeltaa ja pompahtaa.
Lammen vesi välkkyy auringon kilossa, heijastaa taivaan sineä,
aallot soivat, ilo on suuri, vesi kaikuu ja säteilee. ChatGPT  

 

 

Emo huolehtii, silmä tarkkana, lempeä katse seuraa,
poikaset ympäristöä tutkii uteliaina ja rohkeina.
Untuvikot kelluvat, salaisuudet pienenpieniä,
riemuiten sukeltavat, aallot kimmeltävät, on kesäpäivä ihana. ChatGPT

Vesi on heidän leikkimaansa, vapauden ja lämmön paikka,
perhe yhdessä, turvassa, nauttien luonnon syleilystä.
Telkkäperhe lammikolla, sydämellinen ja pieni,
elämä on seikkailu, vesi ja valo kesän riemuja täynnä. ChatGPT

 

 

Emo nousi kuivattelemaan itseään vedessä kelluvan puunrungon päälle. Kohta poikasetkin halusivat kavuta emon viereen – paitsi se yksi, joka etsi seikkailua.

Auringon lämpö helli pieniä uimareita ja niitä alkoi raukaista. Pian poikaset nukahtivatkin päiväunille kylki kyljessä emon turvaan.

Tällä emolla oli nyt kahdeksan poikasta. Joinakin kesinä seuratessani telkkiä samalla kosteikolla poikaset vähenivät viikkojen myötä, vaikka kyseessä on suojaisa pieni lampi lähellä Saimaan rantaa.

Järvellä liikkuvia pieniä vesilinnunpoikia uhkaa vaara myös pinnan alla, sillä ne maistuvat kaislikossa väijyvälle hauelle. Kalastajat ovatkin kertoneet usein löytäneensä hauen mahasta vesilintujen poikasia.

Kun hauki nappaa poikasen, kuuluu loiskahdus, mutta emo ei välttämättä edes huomaa tapahtumaa. Juuri telkän pojilla on riski joutua hauen ruuaksi, koska poikue liikkuu kasvillisuuden laitamilla avoveden puolella.

Vesilintujen pari- ja poikuelaskennat ovat Luonnonvarakeskuksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteinen seurantahanke, jossa tärkeimmät laskettavat lajit ovat sinisorsa, tavi, telkkä ja nokikana.

Parilaskennoilla seurataan vesilintukantojen vuosittaista vaihtelua ja pitkäaikaisia muutoksia. Poikuelaskennalla puolestaan selvitetään vuotuinen lisääntymistulos. Parilaskennat tehdään toukokuussa kahteen kertaan pysyvillä laskentapisteillä ja poikuelaskenta kesä–heinäkuussa samoilla pisteillä.

 

Vesilintulaskentojen mukaan vuoden 2024 telkän valtakunnallinen parimäärä on 19 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella ja noin 17 prosenttia pienempi kuin vuonna 2023. Erityisesti maan keskiosissa telkkäkanta oli edeltävää vuotta pienempi (29 %).

Vuonna 2024 poikastuotto oli kehnoa. Poikasten kokonaismäärä oli 22 prosenttia ja parikohtainen poikastuotto 23 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella ja vuoteen 2023 verrattuna selvästi pienempiä.

telkkä sukelsi
vedessä laajenevat
pyöreät väreet
Keijo Nevaranta

Lähteet: Markus Piha, Aleksi Lehikoinen ja Katja Ikonen, Metsästäjä 6.9.2024; Sari Jormanainen, Yle. Luonto 10.8.2013; Suomen Riistakeskus; ChatGPT 5.6.2025. Keijo Nevaranta, Haiku 1.8.2016 elokuun runot.

Telkästä edellinen postaus on 25.5.2019 nimellä Hely, sotka ja telkkä.