72 Kou -kalenteri, kesäkuu

Helsingin Sanomien kuukausiliitteen 1/2025 toimitus teki Suomen oloihin sovelletun version 72 Kou -tyyppisestä kalenterista. Asiantuntija-apuna olivat Luonnontieteellisestä keskusmuseo Luomuksesta eläintieteen yksikön biologit Ronja Saarinen ja Valeria Valanne.

Japanilainen 72 Kou -kalenteri jakaa vuoden 72 pienoisvuodenaikaan. Tämä kalenteri perustuu perinteiseen järjestelmään, joka jakaa vuoden 24 aurinkojaksoon ja nämä edelleen 72 lyhyihin, viisi päivää kestäviin jaksoihin nimeltään kou.

72 Kou -kalenteri perustuu Kiinasta peräisin olevaan kalenterijärjestelmään, joka otettiin käyttöön Japanissa Asuka-kaudella (538 – 710 jaa). 72 Kou -kalenterissa mikrovuodenaikojen kuvaukset muokattiin vastaamaan Japanin olosuhteita. Kalenteri ei ole enää Japanissa käytössä päivittäisessä aikataulutuksessa, mutta se on tärkeä osa perinteistä japanilaista kulttuuria.

Suomessa voimme nyt seurata perinteisen neljän vuodenajan rinnalla 72 mikrovuodenaikaa, jotka muodostavat kuusi päävuodenaikaa: Hiljaisuus, Herääminen, Kuhina, Kukoistus, Täyttymys ja Laskeutuminen.

Lampi Simpeleellä Hiitolanjoen maisemapolun varrella 

 

Hiljaisuus kestää joulukuun alusta tammikuun loppuun, blogipostaus 25.1. Herääminen sijoittuu helmi-maaliskuuhun, blogipostaus 8.2. ja 22.3. Kuhina alkaa huhtikuussa ja päättyy toukokuun lopussa, postaus 26.4. ja 24.5. 

Kukoistus kestää kesäkuun alusta heinäkuun loppuun. Täyttymys käsittää elo- ja syyskuun. Laskeutuminen alkaa lokakuun alussa ja päättyy marraskuun lopussa.

Vuoden mittaan esittelen kunkin mikrovuodenajan tärkeimmät päivät. Vuodet ovat erilaisia ja asiat tapahtuvat hieman eri aikoina. Sen lisäksi Suomi on pitkä maa. Siksi kalenteriin on jätetty tapahtumien kohdalle pientä liikkumavaraa.

Kukoistus 

Mänty eli petäjä

Mänty kukkii kesäkuun alkupuolella. Sen hedekukinnoista lähtee runsaasti siitepölyä ja tänä kevätkesänä erikoisen runsaasti. Se leviää muiden mäntyjen emikukintoihin, sillä oman puun siitepöly ei emikukille kelpaa.  Kävyksi kehittyminen vie aikaa vuoden verran. 

 

Maaliskuussa Luke ennusti maaliskuussa alkukesälle 2025 huomattavasti viime vuotta parempaa siemensatoa koko maahan. 

Kuusi

Lämpimät kuivat alku- ja keskikesät innostavat kuusia kukkimaan. Sitä, onko runsastuneen kukinnan syynä ilmastonmuutos, on liian aikaista sanoa. 

Kuusten latvuksiin ilmaantui kevätkesällä 2024 paikoin runsaasti hede- ja emikukintoja. Kyseessä oli viides peräkkäinen vuosi, kun kuusi kukki jossain päin Suomea hyvin. Näin monta vuotta yhteen menoon jatkunut hyvä kukinta hämmästyttää, sillä tavallisesti kuusi kukkii etelässä pari kertaa ja pohjoisessa kerran kymmeneen vuoteen.

Luke ennusti tälle alkukesälle kohtalaista kukintaa Etelä- ja KeskiSuomeen.

Kuovi

Kuovinaaraat lähtevät usein jo munien kuoriutumisen jälkeen kesäkuussa syysmuutolle ja jättävät poikueet koiraan huolehdittavaksi.

Auroraperhonen

Auroraperhonen on kevään ja alkukesän yleinen päiväperhonen Etelä- ja Keski-Suomessa. Aurinkoisena päivänä voi helposti nähdä useitakin auroraperhosia lentelemässä niityillä ja metsänlaidoilla. Lentävän koiraan tunnistaa jo kaukaa valkoisten siipien kärkiosan oransseista laikuista, mutta lentävän naaraan voi helposti sekoittaa muihin alkukesän valkoisiin perhosiin.

Yön perhoset, päivän perhoset. Sateen perhoset, huolen perhoset, nauruperhoset. Kissojen perhoset, pullaperhoset. Salaiset perhoset, Tuoksun perhoset, lauantaiperhoset, karkkiperhoset, paperiperhoset, runoperhoset ja ne kuuluisat perhoset, jotka menivät tanssikurssille.
Reetta Niemelä

 

Perunan kukkia

Varhaisperunaa on alettu maaliskuussa istuttaa jopa routaiseen, mutta joka tapauksessa kylmään maahan maaliskuussa. Kotimaan avomaan varhaisperunan satokausi alkaa kesäkuun puolivälissä; juhannuksen lähestyessä sitä saapuu kauppoihin ja toreille tiuhenevaan tahtiin. Varhaisperunan satokausi kestää Suomessa suunnilleen heinäkuun puoliväliin.

Maariankämmekkä

Harva tietää, että Suomen metsissä kasvaa yli 30 orkidealajia, koska orkideamme on nimetty kotoisasti kämmeköiksi. Yleisin orkideamme on kesäkuussa kukkiva maariankämmekkä, joka on näyttävä kukka, mutta ei suinkaan harvinainen.

Maariankämmekkä on varsin yleinen sopivilla paikoilla ympäri Suomen. Se kasvaa soilla, soiden laitamilla, metsäniityillä ja metsien reunoissa. Kämmekköjen yleisyyttä voi tarkastella linkin takaa aukeavista levinneisyyskartoista.

Ahomansikka

Kaikille tuttu ahomansikka on vuosi vuodelta taantunut. Sille sopivat kasvupaikat ovat vähentyneet perinteisten kasvupaikkojen umpeen kasvamisen seurauksena. Ahomansikka on kokemassa saman kohtalon kuin muutkin perinteiset ketokasvimme, jotka ovat taantuneet maatalouden muuttumisen takia.

Ahomansikkaa kutsutaan myös metsämansikaksi. Se kasvaa valoisissa metsissä, vanhoilla kaskialueilla ja valoisilla metsänrinteillä. Noilta vanhoilta paikoilta löytyy vielä runsaita kasvustoja, mutta ahomansikka ei kuki entisajan malliin muun kasvillisuuden seassa.

Puutarhamansikka

Puutarhamansikan kypsymistahtiin vaikuttaa erittäin paljon kukinta-ajan sää. Jos silloin on lämmintä ja aurinkoista, mansikat kypsyvät nopeasti ja poimintakertoja on vähän. Joinain vuosina säilöjien ja pakastajien kannattaa olla hereillä jo kesäkuun puolella. Kesällä 2024 mansikkakausi olikin aikainen ja nopea toukokuun ennätyshelteiden takia, mutta tämän kesän satokausi on viljelijöiden mukaan pitkä alkukesän viileiden säiden takia.

Tänä aamuna heräsin,
kuumaan ja ihanaan tuoksuun,
pinkaisin heti juoksuun.
Ja arvaathan:
löysin ensimmäisen mansikan!
Nuuhkin marjaa ja astelin nenä
taivaissa ahon laitaa.
Auringolle ja mansikoille
kesä haista taitaa.
Hannele Huovi

Lähteet: Eija Lehmuskallio, LuontoPortti. Verkkolehti; Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry 2024; Hertta-Mari Kaukonen, Maaseudun Tulevaisuus 30.6.2022. Helsingin yliopiston kasvimuseon intendentti Mikko Piirainen; Kasviatlas 2022; Metsälehti 8.4.2024; Luonnonvarakeskus Luke 25.3.2025; LuontoPortti; Pirkkala 31.5.2021; Samuli Haapasalo, Suomen Luonto. Blogi: Vuosi luonnossa 3.7.2020; Satokausi. Kasvistieto 13.6.2023; Tiia Puukila, Metsälehti. Makasiini 4/2024; Ötökkätieto. Ötökkägalleria; Ester Ahokainen, Lämmöllä. Reetta Niemelä, 7.9.2009, runo Perhoset teoksessa Sinisen kärpäsen sirkus; Hannele Huovi, Loruvaihto Kesä 1.7.7.2008, Lorupankki. Jouni K. Kemppainen, Helsingin Sanomien Kuukausiliite tammikuu 2025; Shichi jyu ni Kou; U.S./Japan Cultural Trade Network.