72 Kou -kalenteri, helmikuu

08 helmikuuta 2025

72 Kou -kalenteri on perinteinen japanilainen kalenterijärjestelmä. Se pohjautuu kiinalaiseen kuu-aurinkokalenteriin, joka puolestaan perustui vanhoihin luonnontieteellisiin havaintoihin ja maatalouden tarpeisiin. Järjestelmä tuli Japaniin noin 700-luvulla.

Japanilaiset mukauttivat kiinalaisen kalenterin omaan ilmastoonsa ja luontoonsa sopivaksi. Kalenteria käytettiin maatalouden suunnitteluun, juhlapäivien määrittämiseen ja luonnon rytmin seuraamiseen. Tämä kalenteri on ollut tärkeä osa japanilaista kulttuuria ja elämänrytmiä.

72 Kou -kalenterijärjestelmä jakaa vuoden 24 jaksoon, jotka jaettiin myöhemmin kolmeen osaan. Sen tuloksena syntyi 72 mikrovuodenajan järjestelmä, jossa kukin viiden päivän ajanjakso sai nimensä luonnonilmiöiden, kasvien, eläinten ja sääolojen mukaan.

Helsingin Sanomien kuukausiliitteen toimitus teki Suomen oloihin sovelletun version 72 Kou -tyyppisestä kalenterista. Asiantuntija-apuna olivat Luonnontieteellisestä keskusmuseo Luomuksesta eläintieteen yksikön biologit Ronja Saarinen ja Valeria Valanne.


Voimme nyt käyttää neljän vuodenajan sijasta 72 mikrovuodenaikaa, jotka muodostavat kuusi päävuodenaikaa: Hiljaisuus, Herääminen, Kuhina, Kukoistus, Täyttymys ja Laskeutuminen.

Hiljaisuus kestää joulukuun alusta tammikuun loppuun. Herääminen sijoittuu helmi-maaliskuuhun. Kuhina alkaa huhtikuussa ja päättyy toukokuun lopussa. Kukoistus kestää kesäkuun alusta heinäkuun loppuun. Täyttymys käsittää elo- ja syyskuun. Laskeutuminen alkaa lokakuun alussa ja päättyy marraskuun lopussa.

Vuoden mittaan esittelen blogipostauksissa kunkin mikrovuodenajan tärkeimmät päivät. Kalenteriin on jätetty kuitenkin luonnontapahtumien kohdalle pientä liikkumavaraa, koska vuodet poikkeavat toisistaan ja Suomi on pitkä maa.

Hiljaisuus (joulu-tammikuu) on julkaistu 25.1.2025.


Helmi-maaliskuu on heräämisen aikaa.

Helmikuu

Helmikuussa hangen pinta elää. Plussakeleillä siellä voi liikkua lumikorentoja tai pikkuvaaksiaisiin lukeutuvia lumikirsikkäitä sekä hämähäkkejä ja hyppyhäntäisiä. Kosteus ja lämpö saavat maaperästä liikkeelle monenlaisia ötököitä, jotka hakeutuvat hangille.


Saimaannorppa tekee pesänsä rannalla olevaan lumikinokseen ja synnyttää lumipesään yhden poikasen helmi-maaliskuussa. 2000-luvun lauhojen talvien vuoksi pesintää turvataan nykyisin ihmisten kolaamilla apukinoksilla. Norppien pesäpaikat sijaitsevat tavallisesti selkävesien saaristoissa ja luodoilla.


Hankikanto syntyy, kun sää ensin lämpenee ja sitten on kylmä. Se tarkoittaa käytännössä, että auringon lämmittämän tai muuten lämpimän päivän aikana lumihangen pinta sulaa ja sekaan muodostuu nestemäistä vettä. Yöpakkasen aikaan hangen pinnassa oleva märkä lumi jäätyy enemmänkin jääkerrokseksi kuin lumeksi, jolloin muodostuu kantava jäinen kansi.

Valkohanki kimmeltää,
oksat peittää kuura, jää.
Hymyyn käy jo päivän suu,
onkohan nyt helmikuu?

Värssyjä

Lähteet: Anna Tuominen, Suomen Luonto 13.3.2024; Eija Vallinheimo, Maaseudun Tulevaisuus. Luonto 20.2.2024; Koillissanomat. Talvi 16.2.2017/Forecan meteorologi Kristian Roine; Saara-Miira Kokkonen, Yle 16.1.2024; Suomen luonnonsuojeluliitto; Yle Etelä-Karjala. Luonto 22.1.2025; Värssyjä. Jouni K. Kemppainen, Helsingin Sanomien Kuukausiliite tammikuu 2025; Shichi jyu ni Kou; U.S./Japan Cultural Trade Network.


10 kommenttia

  1. Onpas mielenkiintoinen kalenteri ja päävuodenaikojen nimet ovat kuvaavia ja kauniita. Ihania talvisia maisemia kuvissasi ja jo lupaus keväästä.
    Minä kyllä kaipaan entisiä aikoja, jolloin talvi kesti vakaasti joulukuusta helmikuuhun ja maaliskuussa alkoi olla kevään tuntua. Nykyisin tuntuu, että talvi kestää ainakin huhtikuuhun, kevät on todella lyhyt ja syksy puolestaan monta, monta kuukautta pitkä.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sara :)
      Samat sanat, entiset talvet tuntuvat nyt oikeilta talvilta pakkasineen ja lumineen...
      Kiitän toivotuksistasi. Se meni mukavasti mökillä, palattiin juuri.

      Poista
  2. It’s an interesting concept to have so many divisions on the calendar, and while it makes perfect sense, it’s a lot to keep track of. I’ll look forward to following along.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet kiva. Kiitos sanoistasi David, hyppää kyytiin!

      Poista
  3. Tämän kalenterin vuodenaikojen nimitykset ovat erittäin ajankohtaa kuvaavia. Huhtikuu tuntuu olevan väliinputoaja, ei kuulu heräämiseen, eikä kuhinakaan ole alkanut.
    minä tykkään talvesta, kestäköön vaikka lokakuun lopulta kesäkuun alkuun, kuten joskus niin tapahtuukin, ei aivan viime vuosina. Myöhäiskevään kantohanget ovat mahtava juttu. Niin myös helmi-maaliskuun kimaltavat hanget.
    Saimaannorppa tarvitsisi myös kunnolla lunta, Toivon sille sitä.
    Kauniita lumisia talvikuviasi on iloa katsella,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi aimarii.
      Asiantuntijat ovat pohtineet nimiä ja minunkin mielestäni päätyneet osuviin nimityksiin.
      Hyvä havainto huhtikuusta. Seurasin lähdettä orjallisesti, nyt vasta huomasin, että kirjoittajille on tullut virhe. Kuvatekstissä mainitaan huhtikuu ensimmäiseksi Kuhina-kuukaudeksi. Muutinkin sen seuraavaan postaukseen.

      Hankiaisia rakastan... tulisipa niitä!
      Kiitos kauniista sanoistasi.
      Toden totta, saimaannorppaparka!

      Poista
  4. Monet elolliset siis alkavat heräilemään - pitäisiköhän itsekin yrittää. Kiitos kivasta jutusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna. Olisi kyllä aika mielenkiintoista etsiä hyppyhäntäisiä ja muita pikku eliöitä hangen pinnalta...

      Poista