Japanilaiset jakavat vuoden 72 mikrovuodenaikaan. 72 Kou -kalenteri on peräisin kiinalaisesta hybridi-kuukalenterista ja sitä käytettiin yli 1000 vuotta yhdessä Japanin kuukalenterin kanssa vuoteen 1872 asti. Neljä vuodenaikaa kevät, kesä, syksy ja talvi jaettiin 24 vuodenaikaan ja jaettiin sitten edelleen 72 mikrokauteen. Mikrovuodenajat perustuvat luonnon vuodenkierron seuraamiseen, ja kustakin sesongista on poimittu huippuhetkiä.
Helsingin Sanomien kuukausiliitteen toimitus teki Suomen oloihin sovelletun version 72 Kou -tyyppisestä kalenterista. Asiantuntija-apuna olivat Luonnontieteellisestä keskusmuseo Luomuksesta eläintieteen yksikön biologit Ronja Saarinen ja Valeria Valanne.
Suomessa on nyt neljän vuodenajan rinnalla 72 mikrovuodenaikaa, jotka muodostavat kuusi päävuodenaikaa: Hiljaisuus, Herääminen, Kuhina, Kukoistus, Täyttymys ja Laskeutuminen.
Hiljaisuus kestää joulukuun alusta tammikuun loppuun. Herääminen sijoittuu helmi-maaliskuuhun. Kuhina alkaa toukokuussa ja päättyy toukokuun lopussa. Kukoistus kestää kesäkuun alusta heinäkuun loppuun. Täyttymys käsittää elo- ja syyskuun. Laskeutuminen alkaa lokakuun alussa ja päättyy marraskuun lopussa.
Vuoden mittaan esittelen blogipostauksissa kunkin mikrovuodenajan tärkeimmät päivät. Kalenteriin on jätetty kuitenkin luonnontapahtumien kodalle pientä liikkumavaraa, sillä vuodet poikkeavat toisistaan ja Suomi on pitkä maa.
Hiljaisuus alkoi jo joulukuussa, jolloin järvet saivat jääpeitteen. Kärpät pukivat silloin ylleen valkean talviturkin, se on hyvä suojaväri valkoisessa maisemassa. Tiklit alkoivat kokoontua joutomaiden karhiaisille ja ohdakkeille sekä tulivat meidän lintulaudalle.
Tammikuu on Hiljaisuuden aikaa, syvää talvea. Linnuista aktiivisimpia ovat käpylinnut, sillä ne voivat aloittaa muninnan jo tammikuun alkupäivinä. Tammi–maaliskuussa käpylintu pyöräyttää kolmesta viiteen munaa, joita naaras hautoo noin puolitoista viikkoa. Sinä aikana koiras ruokkii naarasta. Poikaset ovat pesässä vajaan neljä viikkoa.
Veden alla alkaa tapahtua tammikuun loppupuolella, sillä made kutee tammi–maaliskuussa, Etelä-Suomessa yleensä helmikuussa. Made nousee syvänteistä kutemaan metristä kolmen metrin syvyyteen, missä veden lämpötila on hyvin lähellä nollaa. Made kutee vuodesta toiseen samoilla alueilla, joten vanhoilla kutupaikoilla on vilskettä kudun lähestyessä.
.jpg)
Parhaimmat madesaaliit on vuodesta toiseen saatu helmikuun ensimmäisinä päivinä, jolloin suurin osa mateista kutee. Madetta pyydetään yleisimmin pilkkien pimeän aikaan tai katiskalla. Pilkkiminen kuuluu jokaisenoikeuksiin, joten sitä voi yhdellä vavalla harrastaa ilmaiseksi. Edesmenneen isäni pyyntivälineitä olivat jään alle uitetut verkot.
Syys-lokakuisen kiima-ajan jälkeen urokset pudottavat sarvensa, ensimmäisenä vanhimmat yksilöt ja nuorimmat vasta helmikuussa. Yleensä hirvisonnit pudottavat sarvensa tammikuussa, mutta joskus ne tulevat nupopäiksi jo ennen joulua.
Tammikuun pakkasaamut, kun kaikki on hiljaista,
ja maailma tuntuu nukkuvan raskaasti. Mutta heräämme hitaasti,
valmiina kohtaamaan uusi vuosi, uusi alku, uusi mahdollisuus.
Muistovärssy
Lähteet: Ilkka Koivisto, Suomen Luonto. Kysy luonnosta 16.1.2014; Kalastajankanava.fi; LuontoPortti; Yle. Mateen kalastus 27.1.2011; Maaseudun Tulevaisuus. Metsä|Erä 23.1.2023; Muistovärssy, Tammikuu Runo; Jouni K. Kemppainen, Helsingin Sanomien Kuukausiliite tammikuu 2025; Shichi jyu ni Kou; U.S./Japan Cultural Trade Network.
Pihabongaus järjestetään joka vuosi tammikuun viimeisenä viikonloppuna, tänä vuonna 25.–26.1. Mielenkiintoisia havaintoja!
Onpa niin kauniit ja osuvat nimet vuodenajoille; hiljaisuus sopii tähän aikaan, sitten mennään heräämisen kautta kuhinaan. Kiitos antoisasta ja kivasta jutusta!
VastaaPoistaKiitos Anna ja ole hyvä. Minunkin mielestäni ovat kehitelleet osuvat nimet.
PoistaMielenkiintoinen postaus.
VastaaPoistaMeillä tammikuu on ollut erikoinen. Lunta on vain 20 - 30 cm - kun yleensä metrin kinokset.
Lintulaudalla on todellinen kuhina. Räkättirastaan näin toissapäivänä, mikä tuntui erikoiselta.
Lämpöasteita on tänään. Koko tammikuu on ollut ihmeellisen lämmin. On tuntunut kuin olisi maaliskuu menossa.
Kiitos kommentistasi. Sama täällä, lunta ei ole paljoakaan. Vuosi sitten oli oikea vanhan ajan talvi!
PoistaHauskaa seurattavaa lintulaudallanne, meillä myös.
Joku tuttava laittoi viestin, että heillä on nyt tammikuussa ollut valtavasti räkättirastaita, ei silloin syksyllä ns. normaaliin aikaan.
This is a very interesting concept, and one which I find entirely agreeable. The descriptive definitions match the rhythm of natural events perfectly, and have far more meaning than simply Spring, Summer, Autumn or Winter. For ancient peoples subtle signs of change were far more important than simple nomenclature. The Inuit of the far north had over twenty terms for snow, which described the condition very precisely. We haven’t been so ambitious here in Canada, but I will try to remember and observe myself. All the best - David
VastaaPoistaKiitos David. Olen samaa mieltä, että pelkät neljän vuodenajan nimet ovat perinteiset, mutta eivät kuvaa yhtä hyvin kuin nämä uudet. Tai siis vanhat!
PoistaOnko teillä kanadalaisilla useita nimityksiä lumelle? Meillä ei ole yhtä paljon kuin inuiiteilla, mutta useita kylläkin lumen laadun mukaan.
Jopa on mielenkiintoista ja ihka uutta minulle. Kiitos paljon.
VastaaPoistaTykkään kyllä, että uudet kuusi vuodenaikaa on nimetty hyvin osuvasti. Hiljaisuus on tämän tammikuun ajan nimenä. Se sopii. Joulun ja vuodenvaihteen pyhien jälkeen hiljenee. Talvi on syvimmillään. Tämä on aina ollut "minun vuodenaikani" Laskeutuminen myöhäisyksylläon tavallaan myös hiljaista aikaa, sekin miellyttää minua.
Tuli mieleeni Christal Snown satukirjat. Siellä puhutaan viidennestä vuodenajasta, jonka nimi on kelvi. Melko kuvaava nimi talven ja kevään välimaastoon.
Kiitos aimarii. Sinä pidät syvästä talvesta ja kai tammikuun hiljaisuudesta. Silloin ikään kuin ladataan akkuja tulevaa varten.
PoistaHauskasti muisti Snow´n satukirjasta kelvi-vuodenajan :) Se on hyvin ideoitu nimitys.