Lilliputti peukaloinen

Lappeenrannan kupeessa on kasvillisuudeltaan runsas Pappilanniemen luonnonsuojelualue. Niemi on rehevää lehtokasvillisuutta ja sitä kiertää luontopolku. On myös keloja sekä kaatuneita puita, maatumassa olevia kantoja ja risukkoa, on uljaita haapoja ja sekametsää.

Luontopolulla kuulin kesäkuun alkupäivien varhaisen aamun retkellä minulle tuntemattoman linnunäänen. Puhelimen tunnistussovellus tunnisti äänen peukaloisen lauluksi. Myös mieheni testasi sovelluksella ja sai saman vastauksen. Oli siis uskottava ja alettava etsiä silmillä laulajaa. Peukaloinen laulaa kokoonsa nähden hämmästyttävän kovaäänisesti, myös naaras laulaa.

Oksalla tosiaan istui peukaloiseksi tunnistettava kanelinruskea pikkulintu. Kohta lintuja pelmahti kannon juuresta risukasan alta viisi kuusi lisää, ne olivat poikasia. Pienokaiset pujahtelevat käsittämättömän nopeasti lähes läpitunkemattomassa ryteikössä.

Emot yrittivät parhaansa mukaan löytää kaikki pojat ja kantaa ruokaa nälkäisiin suihin. Peukaloisen ravintona ovat hyönteiset ja maasta löytyvät selkärangattomat eläimet, joskus se syö myös marjoja.

Peukaloinen hyppeli matalalla tiheässä kasvustossa, jossa se tuntee olonsa turvalliseksi, vaaraa epäillessään lintu ääntelee tikittävän varoitussarjan.

Peukaloinen on hippiäisen jälkeen Suomen toiseksi pienin lintu, sen pituus on noin kymmenen senttiä ja paino kymmenisen grammaa. Peukaloisella on pysty lyhyt pyrstöntynkä, jota se pitää jatkuvasti ylös suunnattuna. Vikkelä lintu on palleromainen, ja sillä on pitkät koivet sekä paksu niska.

Peukaloinen elää kosteissa ja rehevissä metsissä, joissa on tiheä aluskasvillisuus ja risukoita sekä onkaloita turvapaikaksi. Toisaalta lintu viihtyy monenlaisissa ympäristöissä, ja sen voi tavata niin vanhoissa metsissä kuin hakkuualueiden reunamillakin, erityisesti tuulenkaatoalueet ovat sen suosiossa. Pappilanniemen opastaulun mukaan alue on Lappeenrannan parhaita paikkoja peukaloisen kohtaamiseen.

Peukaloinen on mahdollisesti hyötynyt ilmastonmuutoksesta; sen elinalue leviää pikkuhiljaa kohti pohjoista, nyt se pesii ryteikköisissä metsissä Oulun korkeudelle asti. Suomen pesimäkannaksi on arvioitu 50 000 – 120 000 paria. Täydellisesti ympäristöön sulautuva umpinainen sammal- ja saniaispesä sijaitsee juurakossa tai muussa suojaisessa paikassa, sen suuaukko on sivussa. Sama pesä voi olla käytössä monena vuonna.

Ilmeisesti pesä oli Pappilanniemessä juuri sen juurakon alla, josta poikaset pelmahtivat lentoon. Näin sillä kohtaa onkalon, jonka perällä pesä saattoi olla. Kävin kuvaamassa myöhemmin puunjuuren alla olevaa koloa.

Peukaloisella on kuudesta kahdeksaan munaa, joita vain naaras hautoo, mutta molemmat emot ruokkivat poikasia. Joskus peukaloisella on toinen pesye kesä-heinäkuussa.

Peukaloinen on Suomessa heimonsa ja sukunsa ainoa edustaja, se on muuttolintu. Meillä lajin runsaus vaihtelee vuodesta toiseen sen mukaan, millainen lämpötila vallitsee sen talvehtimisalueella Keski-Euroopassa. On rauhoitettu ja elinvoimainen, sillä Suomen peukaloiskanta on jopa kasvanut 1940–1950-luvulta lähtien.

Peukaloinen talvehtii satunnaisesti Suomessa. Kylmät jaksot ovat sille kohtalokkaita, sillä lyhytkin pakkasjakso saattaa tappaa tuhansia lintuja. Peukaloisen aineenvaihdunta on niin vilkasta, että se tarvitsee jatkuvasti ruokaa korvatakseen kulutetun energian. Onneksi lintu pystyy korvaamaan isotkin menetykset muutamassa vuodessa tehokkaalla lisääntymisellä.

Peukaloinen on monen lintuharrastajan suosikki, siksi sillä on useita lempinimiä, kuten peukku sekä tieteellisestä nimestä lyhennetty troglo. Konekiväärimäisen varoitusäänen perusteella peukaloista kutsutaan myös ramboksi. Rengastajat kutsuvat lilliputtilintua vahvaksi jussiksi, metsien voimamieheksi.

lintu särähtää
peukaloinen mittailee
rankapinoa
Keijo Nevaranta

Lähteet: Juha Laaksonen, Koko perheen luontoretki; Juhani Lokki, Jörgen Palmgren, Suomen ja Pohjolan linnut; Lasse J. Laine, Suomen luonto; LuontoPortti; Pekka J. Nikander, Suomen luonto. Linnut; Pertti Koskimies, Suomen lintuopas; Suomen luonnonsuojeluliitto; UPM Forest Life. Lajit. Peukaloinen; VisitLappeenranta; Keijo Nevaranta, Vuodenaikojen runot lokakuusta lokakuuhun. Haikuja 23.10.2015.