Kevätkesän keltainen kukkavihko

Ojennan sinulle keltaisen kukkakimpun, siinä on leskenlehtiä, voikukkia, rentukoita ja kevätleinikkejä. Oi, olin unohtaa keltakukkaisen pajunoksan.

Paju/raita

 

Miksi kaikki kevätkukat ovat keltaisia? Näin ajattelin lapsuudessani, sillä kotiseudullani Pohjois-Savossa leskenlehdet olivat ensimmäisiä kukkijoita, ja voikukat ponnahtivat tienpientareille toukokuun lopulla.

 

Samoihin aikoihin rannoille ilmestyi rentukoiden kultaa ja niityille kevätleinikkejä. Kevään ensimmäisiä olivat kuitenkin pajut ja raidat, kun pörröiset pajunkissanuput muuttuivat keltaisiksi kukiksi.

Leskenlehti

 

Kevät ja leskenlehdet: aina se sama, mukava tunne. Vuodesta toiseen, vaikka kaikki muuttuu, vaikka asiat tulevat toisiksi, vaikka elämäni muuttuu, vaikka keväiset päivät eivät ole toistensa kaltaisia. Kevät ja leskenlehdet: aina tulee se sama, mukava tunne. Jyrki Laine

Käenrieska

Nykyisin Etelä-Karjalassa asuessani olen tutustunut uusiin keltaisiin varhaiskevään kukkijoihin: käenrieskoihin ja esikoihin sekä myöhemmin touko-kesäkuussa puron varsien kevätlinnunsilmiin.

Kevätlinnunsilmä

 
Radion luontoillassa kasvitutkija Henry Väre sanoi, että keltaisia kukkia on lukumääräisesti niin paljon, että kaikki kukat näyttävät olevan keltaisia - kuitenkin keltakukkaisia sekä valko- ja sinipunakukkaisia lajeja on likimain sama määrä.

Rentukka

 

Keltaisten kevätkukkien ylivalta ei ole totta kaikkialla. Lounaissuomalaisille tutut kevätkasvit eivät ole aina keltaisia, vaan sini- ja valkovuokot sekä violetit kiurunkannukset ja imikät täyttävät lehtojen maapohjan. Tosin keltaiset mukulaleinikit valtaavat niityt eteläisessä Suomessa, paikoin myös keltavuokot.

Mukulaleinikki

 

Koska etelän lehdoissa puut ovat lehdettömiä kevätkasvien kukkimisaikaan, myös siniset ja sinipunaiset värit näkyvät hyvin. Sisämaahan ja pohjoiseen siirryttäessä keltaisten kukkien osuus kuitenkin kasvaa. Tutkija arvelee, olisikohan kevätkukkien kasvuympäristö siellä jotenkin varjoisampi, jolloin keltainen väri erottuu paremmin.

Kevätleinikki

 

Suomessa kasvukausi alkaa maan eri osissa eri aikaan. Etelässä lumen sulamisen ja kasvukauden alkamisen väliin jää useita viikkoja, jolloin säät ovat liian viileät ja epävakaiset useimpien kesällä kasvavien kukkien kasvuun, niinpä kevätkukat käyttävät hyväkseen tämän ajan.

Kevätesikko

 

Pohjoisessa puolestaan siirrytään lumen sulamisesta suoraan kasvukauteen, minkä vuoksi erikoistuneille kevätkasveille ei jää tilaa. Itse asiassa Pohjois-Suomessa ei edes ole kevätkukkia siinä mielessä kuin etelässä eli kasveja, jotka kukkisivat ennen varsinaista kasvukautta joko runsaan valon tai kevätkosteuden turvin.

 

Tällaisia kasveja ovat muun muassa valoa vaativat kiurunkannus, vuokko, kevätesikko sekä runsasta kosteutta tarvitsevat kylmänkukka, kangasvuokko ja kallioketojen pienet kevätkasvit.

Voikukka

 

Tutkijoiden mukaan ihmissilmän näkemistä väreistä juuri keltainen houkuttaa voimakkaimmin hyönteisiä, mutta hyönteiset näkevät myös ultravioletin.

 

Kevät tuo tullessaan uusia ajatuksia, uusia tuoksuja, uusia pieniä hetkiä.
Kevät tuo tullessaan keltaisia kukkia.
Jyrki Laine

Lähteet: Lähteet: Alice Karlsson, Suomen Luonto 12.4.2017; Seppo Vuokko, Suomen Luonto 5.2.2003; Radion luontoilta. Helsingin yliopiston Kasvimuseon yli-intendentti, tietokirjailija Henry Väre; Jyrki Laine, Uskon kevääseen. Valoisin mielin kohti kesää -runoteos.