lauantai 12. tammikuuta 2019

Närhi, metsän jalokivi

Kräääk, kräääk! - Metsästä kantautuva ääni kuulostaa melkein auton vaihdelaatikon rutinalta, kun vaihde ei millään meinaa mennä silmään. Ääni ei kuitenkaan lähde yhdestäkään moottoriajoneuvosta, vaan tällaiselta närhen käheä huuto voi kuulostaa. Närhen tieteellinen nimi on Garrulus glandarius, jonka jälkimmäinen osa tarkoittaakin lavertelijaa tai suulasta. Närhellä on lisäksi kimeitä naukaisuja ja kurahduksia, mutta alkukeväällä sen äänivalikoima laajenee. Se on myös taitava matkimaan muita lintuja, muun muassa kana- ja hiirihaukkaa. Suurimman osan vuotta närhi on äänekäs ja helposti havaittava, mutta pesimäaikaan piilotteleva ja hyvin hiljainen tiheissä kuusikoissa eläjä. 



Suurimman osan vuotta lintu pysyttelee havumetsän suojissa, mutta talven pakkasissa se saattaa hakeutua lintujen ruokintapaikalle. Pähkinät ovat närhen mieliruokaa, mutta meidän pihassa se näyttää nokkivan mielellään talipalloja. Kun närhi on paikalla, muut linnut odottavat vuoroaan. Satunnaisista vierailuistaan huolimatta närhi ei ole sopeutunut elämään kaupungissa. 

Koska närhi on kaikkiruokainen, se tonki aikoinaan mielellään talojen takapihojen tunkioita. Siitä se sai nimen paskonärhi, kun Virossa puolestaan sitä kutsuttiin nimellä pasknäär. Närhi kerää syksyllä varastoja, joita tosin muutkin linnut hyödyntävät talven mittaan. Närhen mieltymys pieniin perunoihin on pantu merkille, minkä vuoksi närheä on sanottu myös pottuhaukaksi tai perunateereksi. Närhi on vähemmän arvostettu, kuten muutkin varislinnut. Se voi johtua rääkyvästä äänestä ja sen tavasta ryöstellä pikkulintujen pesiä. Närhi syöttää poikasaikana kaikenlaista eläinravintoa poikasilleen ja silloin sen mielipuuhaa on peipon sekä rastaiden pesien rosvoilu.

Naakan kokoinen närhi on värikäs lintu, kuin metsän ”jalokivi”. Tämän yleisväriltään harmaanpunertavan, siilitukkaisen linnun pää on ilmeikkään mustaviiruinen. Närhen mustien siipien ja pyrstön taivaansinisestä siipitaipeesta erottuu kaunista kirjailua. Tarkkakatseinen ja terävä-älyinen närhi onkin meidän tuttavaperheen tyttären lempilintu, koska hänen sympatiansa ovat vähemmän suosittujen puolella ja koska närhi on kaunis. 



Närhen merkitys lajistollisen monimuotoisuuden edistäjänä on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka se kerää tammenterhoja ja pähkinöitä talvivarastoihinsa levittäen sillä tavalla tammia sekä pähkinäpensaita laajalle, jopa kilometrien päähän emopuusta. Tammi on nimittäin luonnon tärkeä tukipilari ja useiden eliöyhteisöjen avainlaji Suomessa, koska se tarjoaa elinympäristön ja ravintoa noin 50 uhanalaiselle eliölajille, selvittää Hanna Kettunen kasvibiologian alaan kuuluvassa tutkimuksessaan.

Te oottako kuullu juttua tätä.
Kun tuli närhelle hirveä hätä.
Sai kutsun se metsänjuhliin, aivan totta
ja siitähän se syntyikin aikamoinen soosi ja soppa.
Kun ei ollut pukua hienoa niin,
vaikka kaikki kopat pengottiin.
Ei löytynyt sopivaa untuvaa,
ei höyhentä, ei sulkaakaan.
Ei auttanut närhen muuta kuin kerjuulle lähteä
Ja saatiinhan vihdoin närhelle puku.
Ja sen lupasi pyhästi koko suku, että höyhenet kyllä tuodaan takaisin.
Mutta kun tuli höyhenten palautusaika
närhi ei luopunutkaan untuvastakaan vaikka luvattu oli joka höyhen takaisin antaa.
Vaan siitäpä suuttuikin metsänväki joka närhen kierouden näki.
Ei närhet vieläkään rauhaa saa
vaan täytyy niiden vaeltaa paikasta toiseen peloissaan.


Lähteet: BirdLife 20.5.2018; BirdLife 21.9.2018; Hannu Jännes, Suomen luonto. Linnut; Hannu Järvinen, Lempäälän – Vesilahden Sanomat 14.10.2015; Jouni Tikkanen, Suomen Luonto 2.3.2015; Juha Laaksonen, Koko perheen luontoretki; Juhani Lokki, Jörgen Palmgren, Suomen ja Pohjolan linnut; Lasse J. Laine, Suomen luonto; LuontoPortti; Pertti Koskimies, Suomen lintuopas; Pertti Koskimies, Yle Luonto 12.10.2016; Maarit Peltokorpi, Närhen sulat.

6 kommenttia:

  1. Tänään tuli ruokinnalla pari, jotka pitivät meteliä ja lensivät sitten pois! Seura ei näemmä kelvannut. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Tillariina. Teidänkin ruokintapaikalla siis käy närhiä. Lähtivät, mutta tulevat uudelleen!

      Poista
  2. Närhi on värikkyydessään ihan oikeasti "metsän jalokivi" ja hyvin toivottu lintu ruokintapaikallamme. Vähän on arka eikä tykkää, kun yritän valokuvata sitä ikkunan lävitse.:) Älykäs ja tarkkaavainen lintu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Blue Tit. Teidänkin pihallanne siis närhi vierailee ja saatte ihailla sitä aika läheltä. Arkahan se tosiaan on. Näkeekö se sinut, jos kuvaat ilman sisällä olevia valoja, varjot ja niiden liikkeet se tietenkin huomaa ikkunankin läpi.

      Poista
  3. Kyllähän närhi näkee liikkeen isojen ikkunoiden takaa. Yleensäkin varislinnut ovat meillä arempia, ilmeisesti ovat tajunneet, etteivät ole niin haluttuja lintulaudalle. Kun syövät ruokintapaikan tyhjäksi alta aikayksikön. Pikkulinnut sitä vastoin eivät paljon kuvaajasta välitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Meilläkin joskus harakat pyrkivät apajille pikkulintujen ruokintapaikalla. Harakat ovat oikein arkoja. Ne lähtevät lentoon, kun näkevät minusta varjon häivähdyksen ikkunan läpi.

      Jossain paihoissa naakat ovat harmina lintupaikoilla. Tuttavat ovat joutuneet asettamaan kaiken-maailman-esteitä talipallojen yms.ympärille, etteivät isot linnut isoon suuhunsa pienten lintusten eväitä.

      Poista