Kyynelehtivä kääpä

19 tammikuuta 2019

Metsissä liikkuville käävät ovat varsin tuttu näky. Mitä vanhempi ja luonnontilaisempi metsä on kyseessä, sitä enemmän kääpiä ja kääpälajeja yleensä näkyy. Suomessa on havaittu noin 230 erilaista kääpälajia, mutta vanhojen metsien kadotessa myös kääpälajit ovat uhanalaistuneet.

Lappeenrannan Pappilanniemi on oikea käävänmetsästäjän paratiisi, sillä alueella kasvaa runsaasti erilaisia kääpälajeja. Rehevästä lehtokasvillisuudesta ja jyhkeistä rantakallioista tunnettu Pappilanniemi on arvokas elinympäristö lahopuita tarvitseville lajeille ja kolopesijöille. Saimaata mukailevan luontopolun varrelta voit havaita myös jääkauden kallioon jättämiä merkkejä, kuten minäkin, kun kuvasin alla näkyviä kääpiä lokakuussa.

Käävät kuuluvat kääväkkäisiin, kuten myös vahverot, haarakkaat ja orakkaat. Käävät ovat siis sieniä, jotka yleensä kasvavat lahoavalla puulla. Suurin osa käävistä ei itse tapa puuta, vaan lahottaa jo kuollutta puuaineista, eivätkä ne siten ole metsän kasvulle haitallisia. Sen sijaan juurikäävät voivat aiheuttaa pahaakin tuhoa.


Kantokääpää voi havaita yleisesti havupuilla kuusen ja männyn levinneisyysrajalle asti pohjoisessa, toisinaan sitä esiintyy myös lehtipuissa, kuten lepissä, koivuissa ja metsälehmuksissa. Voimakkaasti hapanimelälle tuoksuva kantokääpä kasvaa hitaasti jopa parikymmenuotiaaksi ja parhaimmillaan 20 leveäksi. Nopeakasvuisen kantokäävän tunnistat sen lakin reunasta puristuvista kirkkaista vesipisaroista.

Vaikka näemme puun pinnalla käävän eli itiöemän, puun sisällä elää sen monivuotinen rihmasto. Itiöemän alapinnan pilleissä muodostuvat itiöt, joiden avulla kääpä lisääntyy.


Suurikokoisista ja yleisistä käävistämme puunkova kantokääpä on mielestäni kaunein ja värikkäin. Kantokääpä on kiilan muotoinen, sen yläpinta on hieman kupera sekä selvästi vyöhykkeinen. Vanhimmat osat ovat kiiltävänmustia, kun taas sen reuna on usein kirkasvärinen, oranssinpunainen tai violetti.


Käävät ovat osa luonnon monimuotoisuutta. Lahottajasienten toiminnan ansiosta hajoava puuaines muodostaa hyviä elinympäristöjä tarjoamalla useille eliöille suojaa ja ravintoa. Nämä vanhat lahoavat puut ovat tärkeitä monille linnuille, pikkunisäkkäille sekä kovakuoriaisille ja hyönteisille, sammalille ja sienille. Käävät ovat siis erittäin merkityksellisiä metsäekosysteemeissä, sillä ilman niitä metsä ei voisi uusiutua luonnollisesti.


Iittalan, Arabian ja Röstrandin muotoilupäällikkö Irina Viippola on ollut mukana suunnittelemassa muun muassa Arabian Suomi 100 -juhlavuoden mukeja ja tuntee suomalaisen mielenmaiseman astioiden kautta. Hänen mukaansa luonto tekee asioita hyvin ihmeellisellä tavalla ja muodot – kuten käävän muoto – ovat hänestä erittäin inspiroivia. Viippolan mielestä on nautittavaa koskettaa kääpää paljain sormin ja sivellä sitä sitten koko kädellä.

Katso
kuinka kaunis
on koivun runko
ja tuo kääpä
joka kasvaa
siinä kiinni
kuin tatti.

Sen pinta
on kuin
kylmää ja kosteaa
satiinia.
Tiedätkö
mikä laji se on?
 
Petri Kuhmo

Lähteet: Etelä-Karjala. Retkikohteet ja reitit; Irina Viippola; Jarkko Korhonen, Pirjo Penkkimäki, Suuri suomalainen sienikirja; Jonna Saari, Retkipaikka; Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta, Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa; Kai Aulio, Tiedebasaari 2.10.2011; Krister Karttunen, Kotimaan luonto-opas; LuontoPortti, haastattelussa filosofian tohtori, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Heikki Kotiranta; Lusto - Suomen Metsämuseo; Mauri Korhonen, Tunnista sieni; Pinkka. Lajintuntemuksen oppimisympäristö; Suomalainen luonto. Kotimaan maisema lähikuvassa. Toimitusneuvosto; V. Kankaanhuhta, J. Väkevä, Luke Luonnonvarakeskus; Petri Kuhmo, Kääpä 19.6.2012, Lahti Sounds Poetry.

2 kommenttia

  1. Mukava postaus! Mielenkiintoista ja kaunista. Haluaisin osata tuntea kääpiä paremmin, etenkin niitä arvokkaiden vanhojen metsien indikaattorilajeja, mutta toistaiseksi en ole vain jaksanut vielä sisäistää kuin pari yleisintä.

    PS. En tiedä, kommentoinko jo aiemmin, mutta sanonpa nyt uudestaan sitten, jos sanoin jo: Olen iloinen, että löysin blogisi! Kirjoitat hyvin ja kiinnostavista aiheista, ja kuvasi ovat ilahduttavaa katseltavaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos kommentistasi M.T. Tervetuloa seuraamaan luontoblogipostauksiani, kiva saada sinut mukaan :) Minä niin tykkään pitää tätä blogiani!

      Pikkuhiljaa opetellaan - sinä ja minä - kääpiä.

      Poista