Kevättaskuruoho viihtyy ihmisen vaikuttamilla alueilla, kuten nurmikoilla, peltojen reunoilla, pientareilla ja niityillä.
Kevättaskuruoho on yleinen kuivilla kasvupaikoilla Suomen eteläisimmällä kolmanneksella, harvinaisena se kasvaa Oulun korkeudelle asti. Taskuruoho kukkii juuri nyt huhti-toukokuussa. Omassa pihassani on vain vähäisiä kasvustoja, mutta runsaana esiintyessään kevättaskuruohon kukinta voi olla jopa huomiota herättävä.
Suomessa kasvaa kaksi kevättaskuruohoryhmän lajia. Niistä selvästi yleisempi, ketotaskuruoho on matala ja varreltaan niukkalehtinen, siemenkotavaiheessa usein aivan lehdetön.
Harvinaisempi, eikä täysin vakiintunut laji on hieman myöhemmin kukkiva, kookkaampi ja varreltaan monilehtisempi toukotaskuruoho. Kevättaskuruohon levinneisyyskartta.
Sinivihreät, ehytlaitaiset lehdet ovat tyviruusukkeena ja kierteisesti varrella. Kukat ovat pienet ja valkoiset, joskus hennon violetinsävyiset. Kukinto on lähes pallomainen tiheä terttu. Sen varsi on aluksi lyhyt, mutta pitenee melkoisesti kukkien muuttuessa siemenkodiksi eli liduiksi.
Kevättaskuruohon lidut ovat sydämenmuotoisia. Lidussa olevat pienet siemenet voi myös kerätä ja käyttää ravintona, niistä on valmistettu muun muassa sinappia.
Kasvibongari Satu Hovin mukaan kevättaskuruohon koko maanpäällisen verson voi napsia sellaisenaan suuhunsa. Se sopii mainiosti käytettäväksi salaatinlehtien tilalla muiden kevään varhaisten kasvien, kuten vuohenputken kanssa. Hänen mukaansa sen vähän sinappinen maku täydentää chilikastikkeiden ja muiden mausteiden aromia. Minun mielestäni versot ovat miedon makuisia.
Satu Hovi valmistaa kevättaskuruohosta kypsennettynä muun muassa keittoja ja kastikkeita. Kasvilla on herkullinen oma makunsa, joka on juuri sopivan aromaattinen, mutta ei liian voimakas.
Hymyillen odotan
kevään pikkuisia
minulle niin rakkaita
häivähdys roosaa katseessani
Sari Lehtimäki
Lähteet: Lampinen, R. & Lahti, T. 2021, Kasviatlas 2020. Levinneisyyskartta. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki; LuontoPortti; Pentti Halenius ja Arto Rantanen, Kasvibongarin opas; Satu Hovi, Ruusu korvan takana 7.5.2023; Sari Lehtimäki@runotalo.fi.
Edellinen postauskseni kevättaskuruohosta on vuodelta 2019.
Upeat kuvat! Näin kevättaskuruohon ensimmäista kertaa Satavuotiaan pihalla.
VastaaPoistaIhana löytö! Kiitos kun kerroit, Anna. Hyvin viihtykööt kevättaskuruohot Satavuotiaan pihalla!
PoistaYour pictures show us what a beautiful little flower this is, Sirpa.
VastaaPoistaKiito David. Juuri niin, vaatimaton ja vaikea havaita, mutta kun löytää sen, ilo täyttää mielen. Pieni ja kaunis sen kukka on!
PoistaOnpa se kaunis kasvi. Kummastelen tässä, kun en mielestäni ole kevättaskuruohoa luonnossa nähnyt. Todennäköisesti en vain ole osannut siihen kiinnittää huomiota.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Between. Kevättaskuruoho on hyvin vaatimaton ja huomaamaton. Jospa jonain päivänä niitä sattuisi tiellesi :)
PoistaOlen tähän lukemaani asti luullut, että kevättaskuruoho on tavattoman yleinen täällä kuvilla pihoilla ja pelloilla, vaan sehän onkin ketotaskuruoho. En ole sitä maistanut, kuvannut kylläkin.
VastaaPoistaNyt kevätreissullani sisareni talon pihasta löytämäni oli kevättaskuruoho. Minun pitää ottaa uudelleen tä taskuruohojen kaksikko suurennuslasin alle.
Hieno postaus jälleen, josta kiitos!
Kiitos viestistäsi ja kiittämästä. Olet ihan oikeassa aimarii, ketotaskuruoho on kevättaskuruohon alalaji, se yleisempi. Onko teidän taskuruohonne erilainen kuin tuo kuvaamani ja se sisareni talon pihalta löytämäsi?
VastaaPoistaMahtavaa, kukkahan on todella tuttu näky, mutta näytti lähikuvassa kerrassaan hurmaavalta. En yhtään tiennyt sen käyttökelpoisuudesta. Iso kiitos hyvästä vinkistä!
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Susanna. Näin se menee monesti, emme kiinnitä huomiota pihan vaatimattomiin pikkukasveihin, mutta todellisuudessa ne ovatkin kauniita!
PoistaKauniita kuvia taskuruohosta. Mielenkiintoista kuulla, että sitä voi myös syödä.
VastaaPoistaKiitos Kruunuvuokko :)
Poista