Syyskuu Kou-kalenteri

Helsingin Sanomien HS kuukausiliittssä 1/2025 julkaistiin Suomen oloihin sovellettu versio japanilaisesta 72 Kou -tyyppisestä kalenterista. Kalenteri seuraa luonnon tapahtumia; sen toteutuksessa ovat olleet asiantuntija-apuna Luonnontieteellisestä keskusmuseo Luomuksesta eläintieteen yksikön biologit Ronja Saarinen ja Valeria Valanne.

Japanilaisessa 72 Kou -kalenterissa vuosi jaetaan 24 aurinkojaksoon ja nämä edelleen 72:een pienoisvuodenaikaan eli viisi päivää kestäviin jaksoihin nimeltään kou.

 

72 Kou -kalenteri perustuu Kiinasta peräisin olevaan kalenterijärjestelmään, joka otettiin käyttöön Japanissa Asuka-kaudella (538–710 jaa). 72 Kou -kalenterissa mikrovuodenaikojen kuvaukset muokattiin vastaamaan Japanin olosuhteita. Kalenteri ei ole enää Japanissa käytössä päivittäisessä aikataulutuksessa, mutta se on tärkeä osa perinteistä japanilaista kulttuuria.

Suomessa voimme nyt seurata perinteisen neljän vuodenajan rinnalla 72 mikrovuodenaikaa, jotka muodostavat kuusi päävuodenaikaa: hiljaisuus, herääminen, kuhina, kukoistus, täyttymys ja laskeutuminen.

Hiljaisuus kestää joulukuun alusta tammikuun loppuun. Se on esitelty 25.1. Herääminen sijoittuu helmi-maaliskuuhun, se on esitelty 8.2. ja 22.3. Kuhina alkaa huhtikuussa ja päättyy toukokuun lopussa. Se on esitelty 26.4. ja 24.5. Kukoistus kestää kesäkuun alusta heinäkuun loppuun, se on esitelty 28.6. ja 26.7. Täyttymys käsittää elo- ja syyskuun, elokuu on esitelty 16.8. Laskeutuminen alkaa lokakuun alussa ja päättyy marraskuun lopussa.

Vuoden mittaan esittelen kunkin mikrovuodenajan tärkeimmät päivät. Vuodet ovat erilaisia ja vuosittain asiat tapahtuvat hieman eri aikoina. Sen lisäksi Suomi on pitkä maa. Tämän takia kalenteriin on jätetty tapahtumien kohdalle pientä liikkumavaraa.

Syyskuu

Hirvi HS luontokalenterissa 2. – 4.9.

Hirvien kiima-aika on syys-lokakuussa. Keski-Suomessa kiiman aktiivinen vaihe alkaa syyskuun ensimmäisenä päivänä ja sitä jatkuu lokakuun puoliväliin. Ylä-Lapissa kiima on yksihuippuinen, ja huippu osuu syyskuun puolivälistä lokakuun. Syksyllä hirvet liikkuvat aktiivisesti kiiman, talvilaitumille siirtymisen ja metsästyksen vuoksi.

Hankin vuosia sitten syksyksi hirvipillin. Sillä oli aikomukseni houkutella hirviä esille ja kuvattavaksi. Hakkuuaukean reunassa odotin aamuhämärissä sarvipäitä - mutta ensimmäistäkään ei tullut näkyviin, vaikka juuri siellä oli kuulemma nähty usein hirviä.

Närhi HS luontokalenterissa 6. – 9.9.

Närhi varastoi tammenterhoja ja pähkinäpensaan pähkinöitä koko syksyn talvivarastoiksi. Riittävän ruoan löytäminen lumessa ja pakkasessa lyhyen päivän aikana on vaikeaa. Ilman kätköjään se ei selviytyisi talvesta, vaikka unohtaakin niistä osan.

Närhi käy myös asutuksen liepeillä, mutta piilottamistaitonsa ansiosta se pärjää syvällä metsissä. Närhi on paikkalintu, mutta välillä syyskesästä ja syksyllä närhi lähtee joskus suurellakin joukolla vaellukselle.

Lepakko HS luontokalenterissa 12. – 15.9.

Lepakot lähtevät viimeistään syyskuussa etsimään talvehtimispaikkaa. Lepakot viettävät talvensa horroksessa, jolloin niiden ruumiin lämpötila laskee vain muutamaan asteeseen. 

Lepakot talvehtivat luolissa ja kellareissa ja sellaisissa paikoissa, missä on riittävän kosteaa eikä lämpötila mene pakkasen puolelle. Osa Suomen lepakoista muuttaa Keski-Eurooppaan talvehtimaan.

Kyy HS luontokalenterissa 19. – 22.9.

Syksyn tultua kyyt palaavat talvehtimispaikoilleen. Eteläisessä Suomessa ne katoavat talvikoloihinsa syyskuun loppupuolella. Kyyn talvehtimispaikkana voi olla vaikkapa louhikko tai kanto.

Paikan tulee olla ilmansuuntien, kasvillisuuspeitteisyyden, maastonpinnan muotojen, routarajan ja hulevesien suhteen kunnossa. Oikein valittu talvipesä onkin kyiden vuotuisessa elinkierrossa ja paikallisessa selviytymisessä erittäin tärkeää.

Kurki HS luontokalenterissa 24. – 26.9.

Kurkia näkee kerääntymisen aikaan syyskuussa pelloilla suurina parvina. Kurkien muuttopäivät valikoituvat sään mukaan. Muuttoparvien äänet paljastavat lentävät kurjet jo kaukaa - silloin jään odottamaan kurkiauran tuloa näkyviin.

Aurinkoinen päivä ja nousevat termiikit houkuttelevat monet muuttoparvet liikkeelle jo elo-syyskuun vaihteessa. Samat syyt vaikuttavat syyskuun puolivälin muuttohuippuun, mutta muutto jatkuu yleensä lokakuun alkuun.

Eräs tuttava arvioi syyskuussa kotinsa pihamaalla pohjoiseen kääntynyttä tuulta: Nämä ovat niitä kurkituulia. Suomen länsipuoliskon kurjet muuttavat Lounais-Eurooppaan ja itäpuoliskon Kaakkois-Eurooppaan ja Koillis-Afrikkaan syys–lokakuussa.

Perunaa HS luontokalenterissa 28. – 30.9.

Perunan nostoaika on noin kaksi kuukautta istutuksesta; mukuloiden ilmaantumiseen vaikuttavat säätila ja kylvämisen ajankohta. Syyslajikkeet kypsyvät syyskuussa.

Sukeltaja Syyskuu kelluu, on kuulevinaan tuulimusiikkia.
Lammen pintaan putoilee lehtiä,
kuparinuotteja.
Tuuli on puhaltanut lehdistä lauluja, joita kukaan ei laula.
Reetta Niemelä

Lähteet: energiapaju.fi; Hannu Järvinen, Lempäälän – Vesilahden Sanomat 14.10.2015; Janakkala. Laurinmäki; Kaleva 11.9.2017/Suomen Riistakeskus; Pertti Koskimies, Yle.fi 21.9.2016; sammakkolampi.fi. Kyy; Samuli Haapasalo, Suomen Luonto. Blogi: Vuosi luonnossa 4.10.2022, 19.8.2020 ja 31.1.2019; Tieteen termipankki; Toni Beckman, Kyyatlas; VegeFrendit 11.9.2024; Reetta Niemelä 7.9.2019, runo Syyskuu teoksessa Sinisen kärpäsen sirkus; Jouni K. Kemppainen, Helsingin Sanomien Kuukausiliite tammikuu 2025; Shichi jyu ni Kou; U.S./Japan Cultural Trade Network.