Kangasvuokko kukkii tyypillisesti toukokuussa, mutta ensimmäiset ehtivät kukkaan usein jo huhtikuun puolella. Kukinta-aika menee nopeasti ohi, joten on oltava oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kävin vapunpäivänä maaseudulla tutulla, laajallakin kangasvuokkokasvustolla, jossa metsänreuna oli täynnään valkeita kaunottaria.
Kylmänkukkiin kuuluva kangasvuokko on sukunsa ainoa yksin Euroopassa kasvava laji. Se on helppo tunnistaa suurista, yleensä kermanvalkoisista kukista, jotka voivat olla halkaisijaltaan jopa kymmensenttisiä.
Etelä-Karjalan maakuntakukka kangasvuokko on vaarantunut ja rauhoitettu koko Suomessa. Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on lailla kielletty luonnonsuojelulain nojalla, kielto koskee myös kasvin siementen keräämistä.
Kangasvuokkoa on ennen aikaan kerätty torilla myytäväksi suuria määriä äitienpäivän aikaan, kunnes laji rauhoitettiin vuonna 1952. Kangasvuokkokanta on pienentynyt viime vuosikymmeninä rajusti, siksi se on päätynyt uhanalaisten kasvien listalle.
Vuokko sinnittelee vuosikausia kasvupaikoillaan, kasvi siellä, toinen täällä eikä aina jaksa kukkiakaan, tällaisia havaintoja tein muutama päivä sitten kaupunkialueella.
Monet isot kangasvuokkoesiintymät ovat käyneet vähälukuisiksi, sillä ne ovat jääneet rakentamisen, sorakuoppien ja teiden alle. Metsän rehevöityminen on tukkinut kasvupaikkoja, samoin avohakkuiden jälkeiset tiheät taimikot sekä heinittyminen.
Metsäkoneet voivat myös liikkuessaan rikkoa kasvustoja. Kangasvuokko on tosin hyötynytkin hakkuista, sillä ne lisäävät valoa ja rikkovat sopivasti maanpintaa.
Suomeen kangasvuokko on todennäköisesti levinnyt heti jääkauden jälkeen etelästä, todennäköisesti Salpausselkiä myöten kohti länttä ja pitkittäisharjuja pitkin sekä etelään että varsinkin pohjoiseen.
Lajin levinneisyys painottuu Kaakkois-Suomeen Salpausselkien alueelle ja Etelä-Savoon. Harjut, soraiset kedot, hiekkaiset kanerva- ja puolukkakankaat ovat sille mieluisia kasvupaikkoja.
Se näyttää viihtyvän erityisesti valoisissa harjunrinnemänniköissä ja kasvaa usein myös harjuilla kulkevien teiden pientareilla ja polkujen reunoilla sekä muilla aukkopaikoilla, jossa sammalkerros on osin aukkoinen.
Edellinen kangasvuokkopostaus on Kangasvuokko vilukukka kaunis karvajalka 22.5.2016
Kangasvuokko rinteellä
kukkii,
päivänpaisteessa kauneuttaan
sulotuttaa,
sillä karu maapohja,
yksinään kauneus
sinitaivaan alusilla,
maan karulla
kamaralla,
mäntymetsän harjanteella.
Esa Kärhä
Lähteet: Enna Poutiainen, Yle 30.4.2025; Johanna Junttila, Tiede Luonto 3/2025; Johanna Luukko, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry/Kimmo Saarinen 21.4.2015; laji.fi; LuontoPortti; Seppo Parkkinen, Suomen Luonto 28.4.2020; Suvi Jylhänlehto, Maaseudun Tulevaisuus, Metsä/Luonto 28.4.2025; Kangasvuokko…, Esa Kärhä, esutsu.blogspot.com 30.5.2015.
Kiinnostavaa ja selkeät kauniit kuvat! Katsoin vielä Suomen Lajitietokeskuksen sivuilta havainnoista, ja todellakin ei ole mikään ihme, etten ole luonnossa nähnyt tätä kaunotarta. Polkuni ovat kulkeneet toisaalla; Pohjois-Karjala, Keski-Suomi ja Varsinaissuomi ovat seutuja, joilla minusta on voitu tehdä havaintoja, mutta Vuokko Kankaasta vain Kaakkois-Suomesta ja Etelä-Savosta, niinkuin kirjoititkin. Hämeenlinnassa olisi ollut pieni mahdollisuus meidän kohdata; se näytti olevan läntisin paikkakunta, jossa Vuokkoa on havaittu.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Anna. Teit tarkkoja havaintoja! Kangasvuokko on ihmeellinen kasvi, miten se hyväksyy tuon, mutta hylkää tuon toisen kasvupaikan. Kuulemma silti ei kannattaisi yrittää siirtää kangasvuokkoa omaan pihaan luonnosta.
PoistaTodella kauniit kuvat kangasvuokoista.
VastaaPoistaIhan hävettää tunnustaa, mutta en ole nähnyt kangasvuokkoja koskaan itse luonnossa.
Kiitos kommentistasi. Ei mitään hävettävää Kruunuvuokko, sillä kangasvuokon kasvualueet ovat hyvin suppeat. En minäkään ollut nähnyt niitä, ennen kuin muutin Etelä-Karjalaan.
PoistaTo experience true joy one only has to walk in the woodland with eyes open. You have just proved this simple truth.
VastaaPoistaKiitos David, usein on näin. Sinä sen tiedät kokemuksesta!
PoistaToisaalta nämä kangasvuokot kasvavat hyvin suppealla alueella, siksi niitä ei voi nähdä muualla Suomessa.
Kaunis kukka. Joka on sen luonnossa nähnyt, tuskin unohtaa kokemaansa koskaan. Minä en ole koskaan nähnyt luonnossa kangasvuokkoa. Mahdollisuuteni ovat nykyään jo olemattomat löytää kangasvuokkoa.
VastaaPoistaNämä kangasvuokkokuvasi ovat hyviä. Näkyy jopa hieman kangasvuokon suosimaa maastoakin, jollaisessa se kasvaa.
Kiitos kommentistasi. Olet oikeassa aimarii, et voi nähdä siellä kangasvuokkoa, sen kasvualue on hyvin suppea. Minä en ollut koskaan tavannut sitä, ennen kuin muutin Etelä-Karjalaan.
PoistaOnpa hieno vuokko. Meillä on pihassa sini-, valko- ja keltavuokkoa.
VastaaPoistaOlen saanut niitä mukavasti leviämään.
Kiitos kommentistasi Ritga. Voi, olen melkein kade, kun olet saaanut sini-, valko- ja keltavuokot leviämään omassa pihassa! En tiedä, mistä saisin keltavuokkoja, mutta noita toisia olen yrittänyt saada kasvamaan meidän pihassa. Aika pieniä kasvustot ovat eivätkä juuri leviäkään, ehkä eivät pidä maastosta. Sen sijaan esikot leviävät vauhdikkaasti!
PoistaAnteeksi, tuli näppisvirhe. Piti tietenkin olla Rita.
PoistaMeillä tässä ihan lähellä pitäisi harjulta löytyä kylmänkukkia. Ehkä niitä vielä ehtisi katselemaan?
VastaaPoistaSusanna, Hämeenlinnan seudulla kasvaa tosiaan kylmänkukkia, Etelä-Karjalassa kangasvuokkoja. En osaa sanoa, vieläkö teidän maisemissa kylmänkukat ovat kauniita. Äitienpäivän jälkeen en ole käynyt Luumäellä, josta kuvani. Tänä aamuna pyöräilin Saimaan rantaa. Siellä harjulla oli vielä kangasvuokkoja, tosin ne "nukkuivat" tänä aamuna, koska eilen satoi.
Poista