Jokaiselle suomalaiselle 60 metsämyyrää

Metsämyyrä eroaa muista myyräserkuistaan monin tavoin niin ulkonäöltään kuin tavoiltaankin, ja sillä on hiirimäisiä piirteitä. Isohkot hörökorvat ja puolen ruumiin mittainen kaksivärinen häntä ovat hyviä tuntomerkkejä. Selkäpuolelta punaruskehtava metsämyyrä on yleinen koko maassa havumetsien pohjoisrajalle saakka.

Havumetsissä kanta on tihein 6 - 30-vuotiaiden puiden metsiköissä. Laji suosii myös tiheää aluskasvillisuutta ja esimerkiksi sakeassa pensaikoissa sitä voi tavata kaukanakin lähimmästä metsästä. Metsämyyränaaraan reviiri on suunnilleen samankokoinen kuin omakotitaloasujalla kaupungissa eli vähän alle tuhat neliömetriä.

Nimensä mukaisesti metsämyyrä viihtyy metsissä, mutta sen näkee helpoimmin talvella lintujen ruokintapaikoilla. Siellä näin myyrän puikahtelevan vikkelästi. Mustarastaita se ei pelännyt, mutta muita lintuja nähdessään säntäsi pakoon kivenkoloon. Metsämyyrä on aktiivinen läpi vuoden ja kaikkina vuorokauden aikoina, toimeliain se on kesällä aamu- ja iltahämärissä.

Metsämyyrien lukumääräksi on arvioitu 300 miljoonaa. Se on Suomen runsaslukuisin nisäkäs, vaikka moni meistä ei ole nähnyt siitä vilaustakaan. Jokaiselle suomalaiselle riittäisi siis kuutisenkymmentä metsämyyrää, jos ne kerättäisiin maamme metsistä ja jaettaisiin tasan kaikille. Metsämyyrien suurta määrää Suomessa selittää paitsi sopivien reviirien runsas määrä, myös tehokas lisääntyminen.

Vuoden ensimmäiset poikueet syntyvät usein jo huhtikuussa, ja sama emo voi saada kesän ja syksyn aikana vielä neljä poikuetta lisää. Metsä- ja peltomyyrän kannanvaihtelut säätelevät pöllöjen, haukkojen ja näätäeläinten pesintää. Myyrien huippuvuosina eli joka kolmas tai neljäs vuosi saalistajilla on isot poikueet, mutta myyräkannan lamavuosina monet jättävät pesimättä.

Toisin kuin monet muut myyrät, metsämyyrä liikkuu talvisin etsimässä ravintoa usein myös hangen yläpuolella. Taitavana kiipeilijänä metsämyyrä kiipeää puihin syömään silmuja, jäkälää ja marjoja, hyönteisetkin kelpaavat. Keväällä ja kesällä yli puolet metsämyyrän ravinnosta voi olla vihreitä kasvinosia eli ruohoja, siemeniä, hedelmiä, lehtiä, heiniä ja sammalia sekä juuria ja sieniä.

Metsäpuille metsämyyrä aiheuttaa vahinkoa syömällä taimien silmuja ja kasvainten kuorta. Sen sijaan omenapuiden kuorta järsivät hangen alla peltomyyrät. Myyrä varastoi ruokaa käytäväkammioihinsa syksyllä ja talvella.

Myyrä voi aiheuttaa ihmiselle myyräkuumeen, joka on Puumala-viruksen aiheuttama tartuntatauti. Ihminen saa myyräkuumeen tyypillisesti siivotessaan keväällä mökkiä tai käytyään puuliiterissä, jossa metsämyyrä on vieraillut ja sen ulostetta on levinnyt hengitysilmaan pölynä.

 

Myyräkuume todetaan vuosittain 1000 – 2500 suomalaisella, ja yksi tuhannesta sairastuneesta menehtyy tähän tautiin. Suurin osa tartunnoista on oireettomia tai hyvin lieviä kuumetauteja, jotka jäävät tutkimatta. Sairastaminen antaa vastustuskyvyn jopa loppuelämäksi.

Vaikka monelle myyrä ei ole toivottu asukas kotipihan ympäristössä, on jokaisella lajilla paikkansa ja tehtävänsä. Jos myyriä ei olisi, niitä ravintonaan käyttävien pöllöjen ja kettujen määrä olisi huomattavasti vähäisempi, mikä taas vaikuttaisi suurpetojen esiintymiseen.

Ihmisen suhde hiiriin ja myyriin on kaksijakoinen. Kotona ne ovat sietämättömiä, luonnossa korvaamattomia. Ekologisesti myyrät ovat merkittävä ryhmä, sillä ne kykenevät muuttamaan suuret määrät kasvillisuutta eläinvalkuaiseksi ja tarjoavat ravintoketjussa ravintoa seuraaville lajeille eli saalistajille.

Elän hiiren elämää,
jännittävää ja kiihkeää.
Viiksikarvat ja hännänpää
ihanasti väräjää.
Kirsi Kunnas

Lähteet: Emil Heinäaho, Myyräkuume, Terveystalo 28.2.2022; Heikki Henttonen, Metsämyyrän suku, Suomen luonto, Eläimet, Nisäkkäät; Johanna Junttila, Tiede Luonto 2/2025; Lasse J. Laine, Suomen luonto; Joutsan Seutu, Luontopalsta 14.2.2024; LuontoPortti; Suomen luonto, Lajikoulu: Tunnista hiiret ja myyrät; Tiedon portailla, Myyrät, sopulit, metsämyyrä, vesimyyrä; Ähtäri Zoo; Kirsi kunnas, Värssyjä. BirdLife Suomi, Pihabongaus.

Vaikka postauksessani liikutaan tänä viikonloppuna maan rajassa, niin sinä voit kohottaa katseesi ylemmäs ja bongata kotipihan lintuja lauantaina 3.5. tai sunnuntaina 4.5.