Japanilainen 72 Kou -kalenteri on perinteinen aikajärjestelmä, shichijuu ni kou. Järjestelmä jakaa vuoden 72:een noin viisi päivää kestävään mikrovuodenaikaan nimeltään kou. Nämä lyhyet kou-ajanjaksot perustuvat tarkkoihin luonnonhavaintoihin, esimerkiksi kirsikoista tulevaa tuoksuun.
Kalenteri auttaa havaitsemaan luonnossa tapahtuvia muutoksia ja elämään niiden rytmissä. Se on käytössä Japanissa edelleen perinteisessä maanviljelyssä ja luonnon tarkkailussa, mutta se antaa vaikutteita myös nykyajan kulttuurin, kuten teeseremonioihin ja kunkin kauden ruokaan.
Japanin 72 vuodenaika -kalenteri perustuu Kiinasta 2000 eaa peräisin olevaan kuu-aurinkokalenteriin, jota Japanissa on alettu soveltaa noin 700-luvulla.
Helsingin Sanomien kuukausiliitteen toimitus teki Suomen oloihin sovelletun version 72 Kou -tyyppisestä kalenterista. Asiantuntija-apuna olivat Luonnontieteellisestä keskusmuseo Luomuksesta eläintieteen yksikön biologit Ronja Saarinen ja Valeria Valanne.
Suomessa on nyt neljän vuodenajan rinnalla 72 mikrovuodenaikaa, jotka muodostavat kuusi päävuodenaikaa: Hiljaisuus, Herääminen, Kuhina, Kukoistus, Täyttymys ja Laskeutuminen.
Hiljaisuus kestää joulukuun alusta tammikuun loppuun. Herääminen sijoittuu helmi-maaliskuuhun. Kuhina alkaa huhtikuussa ja päättyy toukokuun lopussa. Kukoistus kestää kesäkuun alusta heinäkuun loppuun. Täyttymys käsittää elo- ja syyskuun. Laskeutuminen alkaa lokakuun alussa ja päättyy marraskuun lopussa.
Vuoden mittaan esittelen kunkin mikrovuodenajan tärkeimmät päivät. Vuodet ovat erilaisia ja eri vuosina asiat tapahtuvat hieman eri aikoina. Sen lisäksi Suomi on pitkä maa. Siksi kalenteriin on jätetty tapahtumien kodalle pientä liikkumavaraa.
Hiljaisuus (joulukuu – tammikuu) on esitelty 25.1. ja heräämisen ensimmäinen kuukausi (helmikuu) 8.2.
Herääminen helmi-maaliskuu
Maaliskuu
Kiuru eli leivonen
Kiuru on kevään ensimmäisiä muuttolintuja. Lämpimät lounaisvirtaukset tuovat yksittäisiä kiuruja Suomeen joskus jopa tammikuun puolella, mutta yleensä lajin muutto alkaa helmi–maaliskuun vaihteessa Länsi-Euroopan talvehtimisalueilta.
Kiuru on kevään ensimmäisiä muuttolintuja. Lämpimät lounaisvirtaukset tuovat yksittäisiä kiuruja Suomeen joskus jopa tammikuun puolella, mutta yleensä lajin muutto alkaa helmi–maaliskuun vaihteessa Länsi-Euroopan talvehtimisalueilta.
Kiuru on erinomainen kevään edistymisen mittari siksikin, että niitä jää talveksi Suomeen erittäin vähän ja lumesta vapautuville pelloille ilmestyvät kiurut ovat hyvin todennäköisesti vastikään kevätmuutolta saapuneita.
Kuovi
Kuovi on Suomen suurin kahlaajalintu, se on myös lapsuuteni lempilintu. Ensimmäiset saapuvat Suomeen maalis-huhtikuun vaihteessa, jolloin pelloilta, soilta ja rantaniityiltä alkaa kuulua sen lajityypillinen, voimakas soidinlaulu.
Kuovi on Suomen suurin kahlaajalintu, se on myös lapsuuteni lempilintu. Ensimmäiset saapuvat Suomeen maalis-huhtikuun vaihteessa, jolloin pelloilta, soilta ja rantaniityiltä alkaa kuulua sen lajityypillinen, voimakas soidinlaulu.
Kuovien muutto huipentuu huhtikuun lopulla ja päättyy pari viikkoa myöhemmin. Kuovi viihtyy erityisesti Pohjanmaan peltolakeuksilla.
Siili
Koska siili on hyönteissyöjä, se tulee esille talvipesästään vasta, kun ravintoa on tarpeeksi saatavilla. Aikaisimmat siilit saattavat olla hereillä jo maaliskuussa, mutta yleensä niiden talvihorros päättyy huhtikuussa.
Koska siili on hyönteissyöjä, se tulee esille talvipesästään vasta, kun ravintoa on tarpeeksi saatavilla. Aikaisimmat siilit saattavat olla hereillä jo maaliskuussa, mutta yleensä niiden talvihorros päättyy huhtikuussa.
Siilillä ei ole ollut talvipesässään ravintoa, joten se on herätessään nälkäinen, ja silloin luonnosta pitäisi löytyä syötävää.
Varis
Osa variksista jää talvehtimaan Suomeen, mutta niitä myös muuttaa lokakuussa talveksi Etelä-Ruotsiin ja Pohjanmeren maihin, mistä ne palaavat maaliskuussa.
Osa variksista jää talvehtimaan Suomeen, mutta niitä myös muuttaa lokakuussa talveksi Etelä-Ruotsiin ja Pohjanmeren maihin, mistä ne palaavat maaliskuussa.
Pian muuton jälkeen varikset alkavat rakentaa pesää, jonka ne tekevät joka vuosi uudelleen, ja vanhoja pesiä hyödyntävät muut lintulajit. Variksen risupesän pesämaljassa on pehmusteina muun muassa höyheniä, karvoja, kankaanpaloja. Eteläisessä Suomessa muninta voi alkaa jo maaliskuun lopussa, mutta yleensä huhtikuussa.
Ei vielä leivon suvilaulut soi,
ei virrat vuolaat syökse kuohumalla,
mut keväästä jo urvut unelmoi
ja kesä haaveksii jo hangen alla.
Näin kevätunelmoita urpupuun
ja lemmen haavehia hangen alta
lie nääkin nuoret laulut maaliskuun,
kun vast’ on aavistettu kevään valta.
Eino Leino
Lähteet: Animalia; BirdLife Suomi 1.3.2024; LuontoLiiton Kevätseuranta; LuontoPortti; Tiedon portailla; Vaasan kaupunki; Eino Leino, Maaliskuun lauluja, Maaliskuulla. Jouni K. Kemppainen, Helsingin Sanomien Kuukausiliite tammikuu 2025; Shichi jyu ni Kou; U.S./Japan Cultural Trade Network; Eino Leino, Maaliskuun lauluja, Maaliskuulla.
Upeita luontokuvia ja mielenkiintoista asiaa. Tykkään niin noiden kuuden päävuodenajan nimistä. Maaliskuussa onkin ollut monenlaista heräämistä. Aurinko ja lämpö ilahduttavat todella paljon.
VastaaPoistaHyvää viikonloppua!
Kiitos Sara :) Maaliskuussa luonto tosiaan jo herää. Sinulle aurinkoista viikonvaihdetta! Upea aamu ja päivä lenkkeillä (läksin jo varhain hangille, metsään ja jäälle).
PoistaHiphurraa pian alkava Kuhina!
VastaaPoistaIhana Anna!
PoistaThis is a very interesting post, Sirpa, with great pictures to illustrate it. This whole concept of having six main seasons with further subdivisions to illustrate the weather’s subtleties is an appealing concept. Here in Ontario, spring has made a leap forward even in the last day or two and it is very welcome. I embrace winter and enjoy it, and I am very happy to live in a northern country, but by the end of March the desire for spring takes over. It happens every year! Best wishes - David
VastaaPoistaKiitos kommentistasi David. Sinä ja minä nautimme talvesta, mutta kaikella on rajansa. On aika heittää sille hyvästit ja toivottaa kevät tervetulleeksi! Teillä keväästä on jo paljon merkkejä, samoin täällä Etelä-Suomessa. Lapissa on vielä paksu hanki ja parhaat hiihtokelit.
PoistaTodella upeat ja selkeät kuvat. Sinulla on aina tosi mielenkiintoisia jutunaiheita.
VastaaPoistaMukavaa lauantai-illan jatkoa.
Kiitos Kruunuvuokko - ja sinulla kauniit sanat. Kiitän, sinulle aurinkoista viikonvaihdetta! Upea sää hellii meitä. Läksin jo varhain hangille, metsään ja jäälle nauttimaan keväästä.
PoistaVuodenaikojen seurantaan saa tämän Kou-kalenterin avulla uutta kiinnostavaa. Nyt on menossa herääminen, Ehkei se ole vielä minun asumiskorkeuksillani vauhdissa, vaan jatkuu huhtikuunkin puolella siirtäen kuhinaa myöhemmäksi. Sen ymmärtää, kun maata peittää reilusti yli puolen metrin lumi, Ei kannata siilin, eikä karhunkaan vielä herätä.
VastaaPoistaOn sulla taas upeat luontokuvat!
Kiitos aimarii. Karhun ja siilin kannattaa jatkaa uniaan ja odottaa aikaa parempaa! Suomi on pitkä maa, kuten sanotaan. Sinäkin tiedät, miten erilainen on kevään tulo entisellä ja nykyisellä kotiseudullasi - mutta kevät tulee kaikkialle!
PoistaIhanaa, kohta alkaa kuhina. Mielenkiintoisa postaus ja upeita ovat luontokuvasi.
VastaaPoistaKiitos kauniista sanoistasi :)
VastaaPoistaNimimerkkisi on enkulin käsityöt, sanotaanko sinua enkuliksi - jos saan olla utelias.