Metsähiiri, pieni nappisilmä

Metsähiiri suurine silmineen ja valkeine vatsoineen on viehättävän näköinen pikkueläin. Suuret silmät viittaavat siihen, että laji on liikkeellä hämärän ja pimeän aikaan. Metsähiirellä on hörökorvat ja sen häntä on kehon pituinen, kun taas kotihiirellä häntä on aina selvästi kehoa lyhyempi. 

Metsähiiri on lähisukulaistaan kotihiirtä kookkaampi. Sillä on myös melkoisen isot takajalat, mistä tulee mieleen hyppyrotta. Toisin kuin nuorilla rotilla, metsähiiren valkea vatsapuoli rajoittuu jyrkästi harmaanruskeaan selkäpuoleen. Metsähiirellä on suuri äänikirjo, monet äänet ovat taajuudeltaan ihmisen kuuloalueen ulkopuolella. Metsähiiren elinikä on yhdestä vuodesta puoleentoista.

Sympaattinen metsähiiri on päässyt myös hahmoksi norjalaisen Thorbjørn Egnerin satuun Hyppelihiiri Myökki-Pyökkimetsässä. Satuklassikko kertoo Hyppelihiiren, Martti Metsähiiren, leipurimestari Jänöliinin ja heidän eläinystäviensä elämästä Myökki-Pyökki-metsässä.

Ulla Köhleriltä on ilmestynyt 2021 Metsähiiri Apodemus.

Lauri Pohjanpään runo Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri (Aisopoksen tarinan pohjalta) ilmestyi ensimmäisen kerran Pohjanpään yhdeksännessä runokokoelmassa Sininen hämärä. Olisikohan runon maalaishiiri metsähiiri ja kaupunkilaishiiri kotihiiri?

Minulla on kotikirjastossa Anne MacKien Kaupunkilaishiiri ja maalaishiiri -niminen pienoissatukirja, jossa kaverukset vierailevat toistensa kodeissa. Nämä seikkailijat on tunnistettavissa väritystä myöten metsähiireksi ja kotihiireksi.

Metsähiiri esiintyy Etelä-Suomessa ja Keski-Suomessa Vaasan korkeudelle asti. 2020-luvulla metsähiirihavaintoja on Laji.fi-tietokantaan ilmoitettu muun muassa Seinäjoelta ja Pietarsaaresta. Kukaan ei taida tietää, onko niitä jo Kainuussa tai Lapissa. Entä onko kotihiiri hävinnyt sieltä, minne metsähiiri on saapunut? Metsähiiren sisarlajit pikkumetsähiiri ja idänmetsähiiri ovat ilmeisesti tuloillaan Suomeen. Kerro metsähiirihavainnoistasi: suomenluonto.fi/metsahiirikysely.

Pääelinympäristöjä ovat metsät ja metsänreunat. Metsähiirtä tavataan sekä lehti- että havumetsissä etenkin viljelymaiden läheisyydessä sekä puutarhoissa. Sen elinpiiri on keskimäärin 2000 m², mutta ympäristöllä ja ruoan saatavuudella on suuri vaikutus alueen kokoon. Tiheimmillään yhdellä hehtaarilla voi elää sata metsähiirtä.

Metsähiiren lisääntyminen painottuu loppukesään, se on moniavioinen. Kolmen viikon kantoajan jälkeen yksinhuoltajanaaras synnyttää tavallisimmin 4 – 8 poikasta. Emohiiri imettää niitä mättään uumeniin pehmustetussa heinäpesässään toiset kolme viikkoa ja synnyttää taas seuraavan katraan.

Sanotaan, että metsähiiri on kaunis, mutta pahatapainen. Somasta ulkonäöstään huolimatta se on kiusallinen kuokkavieras tunkeutuessaan rakennuksiin. Se on yleinen ja kaiken kaikkiaan tyypillisempi ihmisten asunnoissa kuin kotihiiri.

Metsähiiri on aktiivinen kaikkina vuodenaikoina. Kesäkauden se viettää ulkosalla. Myöhäissyksyllä metsähiirikanta on runsaimmillaan. Metsähiiri voi muutamassa vuorokaudessa vaeltaa yli kilometrin taipaleen, kun sillä on tavoitteena löytää suojaisa asuinympäristö, joka tarjoaa myös ravinnon. Syksyllä talviasuntoa etsivät metsähiiret voivat myös kiipeillä puihin majoittuakseen luonnonkoloihin tai linnunpönttöihin.

Useimmiten asumiskohteeksi löytyy ulko- tai asuinrakennus, myös autioiksi jääneet kesämökit ovat mieleisiä paikkoja. Hiiriä voi vilahdella kellarissa, keittiökomerossa ja tapetin takana, jopa sisäkatolta kuuluu rapinaa varsinkin vanhoissa taloissa. Pakkasten tultua hiiret voivat siirtyvät rapistelemaan paitsi ullakolle, myös seinien väliin, jolloin lämmöneristeet saavat kyytiä.

Otukset varastavat pehmikettä lepopesäänsä, ja niillä on tapana kerätä myös isoja ruokavarastoja. Metsähiiri syö monenlaista vaihtelevaa kasvi- ja eläinravintoa: siemeniä, viljaa, kasvinvarsia, kukkia, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä, hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Sellaisia siemenkätköjä voi löytyä myös tyhjillään olleista kesämökeistä.

Koska metsähiiri kiipeilee erittäin ketterästi, se pääsee sisälle taloihin ja mökkeihin muun muassa tuuletusaukkojen kautta. Hiirten kulkureittien tukkimiseksi rakoon kannattaa asentaa 5–7 millimetrin rautalankaverkko. Näin tuuletus toimii, mutta hiiret, metsämyyrät ja oravat pysyvät ulkona.

Lintuharrastajille metsähiiri on hyvänpäiväntuttu. Olen kuvannut metsähiiriä lintujen ruokintapaikalla. Vaikka metsähiiri on yöeläin, se näyttäytyy joskus päivänvalossa. Silloin se yleensä vilahtaa kolosta koloon mahdollisimman nopeasti ja huomaamattomasti. Herkät aistit ja nopeat liikkeet ovat pikkunisäkkäille elinehto, sillä ne ovat alituisessa vaarassa jäädä kissojen, kettujen ja pöllöjen saaliiksi.

Hiiret eivät levitä myyräkuumetta, vaan sen aiheuttaman Puumala-viruksen kantajia ovat metsämyyrät.

Tunnista lumijäljet: Metsähiiri vai rotta? Jälkien erottaminen on usein vaikeaa. Vertaile lumijälkiä ja opi tärkeimmät tuntomerkit! Jalanjälkien välissä voi näkyä hännän piirtämä viiru. Tunnista lumijäljet: Metsähiiri vai rotta?

Myyrän ja hiiren erottaminen on oikeastaan melko helppoa. Siihen auttaa muistisääntö: metsämyyrän häntä on korkeintaan puolet sen ruumiin pituudesta. Hiiren häntä on puolestaan sen ruumiin mittainen. Lisäksi metsämyyrällä on pienehköt korvat, metsähiirellä isot korvat.

Illalla se ilmestyi takan takaa,
pienen pieni metsähiiri.
Tuli tupaan katsomaan,
Oisko ruokaa hälle,
pienoiselle ystävälle.
Ei ollut tuvassa ruokaa,
ei juomaa,
ei edes pientä juuston palaa.
Pettyneenä hiiri hiipi
kaapin taa,
miettimään,
miten päästä ulos tästä,
pahaisesta pälkähästä.
Kuinka ollakaan!
Hiiri ulos livahti
siimahäntä heilahti.
Kotikoloon nukkumaan,
havun päälle uinumaan.
Mikä onkaan opetus tään
lorun pienen lystikkään,
Kannata ei hötkyillä,
hiiri käytti älyään.
Anneli

Lähteet: Anna Helakallio, Me Naiset 14.8.2023; Anna Tuominen, Tunnista lumijäljet: Metsähiiri vai rotta? Suomen luonto 17.3.2021; Anne MacKie, englanninkielinen lyhennetty teos Kaupunkilaishiiri ja maalaishiiri, jonka suomenkielinen käännös on T. Puumalaisen, Kuvittaja Ken McKie; Arto Kurtto, Lasse J. Laine, Seppo Parkkinen, Markku Varjo, Suomalaisen luonto-opas; Asko Kaikusalo, Jyrsijät. Metsähiiri ja peltohiiri. Suomen luonto. Eläimet; Koulukino. Oppimateriaalit 2025; Juho Rahkonen, Apu-lehti, Ihmeellinen luonto 23.9.2023; Laji.fi; Lasse J. Laine, Suomen luonto; LuontoPortti; Risto Sulkava, Suomen Luonto 1/2025; Lauri Pohjanpään runokokoelmasta Sininen hämärä runo Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri; Thorbjørn Egnerin satu Hyppelihiiri Myökki-Pyökkimetsässä; Ulla Köhler, Metsähiiri Apodemus; Anneli, Metsähiiri seikkailee. ET 1.3.2014.