Tappavan myrkyllinen valkokärpässieni

05 lokakuuta 2024

Suomen vaarallisimpiin myrkkysieniin kuuluvat valkokärpässieni ja harvinainen kavalakärpässieni. Näiden kärpässienten myrkyt eivät liukene keitettäessä toisin kuin esimerkiksi punakärpässienen.


Myrkytyksen oireet, kuten kova jano, oksentelu, vatsakivut, pahoinvointi ja ripuli, alkavat 6–24 tunnin kuluttua sienen nauttimisesta ja johtavat pysyviin elinvaurioihin tai kuolemaan. Solumyrkkyä ei saa poistettua ruoanvalmistuksessa millään keinolla, ja pienenkin palan nieleminen vaurioittaa munuaisia, maksaa, sydänlihasta, aivoja ja hiusverisuonia.


Valkokärpässieni Amanita virosa on kauttaaltaan ruumisarkun valkoinen, eikä väri muutu kosketuksesta tai muusta käsittelystä. Lakki on viidestä kymmeneen senttiä leveä, nuorena munanmuotoinen tai pallomainen, kasvaessaan se laakenee kuperaksi tai kellomaiseksi.


Lakki on kosteana tahmea, kuivana kiiltävä, ja vanhemmiten keskeltä hieman kellastunut. Reunat ovat epätasaiset, mutta eivät kampauurteiset, ja reunoilla saattaa roikkua suojusjätteitä.


Valkokärpässienen itiöt ja siten heltat ovat pysyvän valkoiset, mutta herkkusienten heltat muuttuvat iän myötä violetin mustiksi. Malto on valkoista. Nuorena valkokärpässienessä on melko heikko, juuresmainen tuoksu, mutta vanhoissa lakeissa epämiellyttävä.

Täysin valkoinen jalka on 10–15 senttiä pitkä, hoikka ja nöyhtäinen. Sen yläosassa on kärpässienen tyypillinen tuntomerkki: repaleinen ja roikkuva rengas.


Valkokärpässieni pitää nostaa kokonaan, ihan tyvestä asti maasta ylös, sillä siellä on varmin kärpässienten tuntomerkki: hyvin väljä tuppi, josta sieni lähtee kasvamaan. Herkkusienellä sen sijaan ei ole tyvituppia.


Valkokärpässieni on kuusen ja lehtipuiden juurisieni. Se kasvaa yleisenä ja melko runsaana Etelä-Suomessa, mutta harvinaistuu pohjoista kohden, pohjoisimmat havainnot ovat Rovaniemeltä. Valkokärpässieni kasvaa yksittäin tai pieninä ryhminä tuoreissa kuusikoissa ja lehdoissa syvällä sammalpeitteessä. Sen satoaika elo–syyskuussa.


Näihin myrkkysieniin törmäsin syyskuun puolukkaretkilläni. Valkoiset kärpässienet erottuivat sammalikosta pitkinä ja hoikkina, itsensä näköisinä. Valokuvaamista varten kaivoin yhden sienen maasta, jolloin näkyville tuli jalassa oleva tuppi. Se vahvisti lajin. Käytän usein tunnistamisessa apuna myös puhelimen sienisovellusta.

Varo, myrkyllinen, et saa koskea!
Kärpässienen hipaisu on polttava.
Se on sieni yksinäinen
täynnä myrkkyä.
Se vain seisoo, eikä kukaan halua leikkiä.
Rauhassa se haluaa olla kokonaan.
Jos näet sen, mene toiseen paikkaan vaeltamaan.

Tittamari Marttinen, Marjo Nygård

Lähteet: Elias Koivisto. Digikasvio syksyllä 2018. peda.net; Heikki Kotiranta, Kärpässienet. Suomen luonto. Kasvit; Lasse Kosonen, Suomen Luonto 10.8.2021; LuontoPortti; Ruokavirasto; Tittamari Marttinen, Marjo Nygård, Valkoinen kärpässieni. Riemukas metsäretki -runokirja.


16 kommenttia

  1. Kauniit kuvat ja hyödyllistä tekstiä. En ollut tiennytkään, että myrkytysoireiden alkamiseen menee noin pitkä aika. Jos meillä ei olisi ihmisaivojen kykyjä, emme kuolemia osaisi yhdistää tuon sienen syömiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Anna. Olet oikeassa. Ehkä joskus ennen aikaan kuolemaa ei ole osattukaan yhdistää valkeaan kärpässieneen.

      Nyt kuolemat tunnistetaan. Ei ole monta vuotta, kun viimeksi joku sienet hyvin tunteva keräsi ja söi kuitenkin valkeaa kärpässientä todella ikävin seurauksin.

      Poista
  2. If you are foraging for mushrooms for human consumption be very careful!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin David. Herkkusieni on samannäköinen, on siis oltava äärimmäisen varovainen. Lähivuosina joitain ihmisiä on kuollut syötyään valkoista kärpässientä aterialla.

      Poista
  3. Huhhuh, eipä uskoisi, että viattoman näköinen sieni on noin vaarallinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistäsi Ansku. Minä itsekin oikein hämmästyin, kun luin sen myrkyllisyydestä. En uskalla kerätä valkeita sieniä lainkaan.

      Poista
  4. Kaunis ja tappava. Paitsi valkoista, myös ruskokärpäsientä olen löytänyt täältä. kaikki nuo ovat pieninä sieviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi aimarii. Myös sinä olet löytänyt valkokärpässieniä. Me molemmat ruskokärpässieniä. Ne ovat todella sieviä pienenä.

      Poista
  5. Tässä tuli taas paljon uutta, vaikka tuota sientä jo valmiiksi kammosinkin! Tää blogi on kyllä ihan paras! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anonyymi :)
      Sinä kammosit jo entuudestaan tuota sientä. Minä en uskalla kerätä lainkaan valkoisia sieniä, ettei vain tapahdu vahinkoa.

      Poista
  6. Olipa jälleen mielenkiintoinen juttu, kiitos :)

    VastaaPoista
  7. Minustakin kaikki noin valkoiset sienet näyttävät epäilyttäviltä.
    Koska en tunne sieniä kovin hyvin, kerään vain todella helposti tunnistettavia, kuten herkkutatteja. :)
    Kiitos hyödyllisistä tiedoista ja upeista kuvista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin, vain tunnistettavia sieniä on paras kerätä. Minäkin olen aika arka sienten kanssa. Kiitos kiittämästä Sara.

      Poista
  8. Täytyy myöntää, että olen käynyt sienessä tosi, tosi harvoin ja kerännyt silloinkin vain hyvin tunnistettavia suppilovahveroita. Valkokärpässieni on minusta jo ulkonäöltään luotaantyöntävän näköinen.

    VastaaPoista
  9. Hyvä Kruunuvuokko! Minäkin kerään vain tunnistamiani sieniä kuten suppiksia ja kantarelleja. Olen samaa mieltä, valkokärpässieni näytti metsässäkin kelmeän kamalalta.

    VastaaPoista