Etanat ja sienet

Etana on tuttuakin tutumpi sienen seuralainen. Se löytää hajuaistinsa perusteella sienen parinkymmenen sentin etäisyydeltä. Metsäetana, ukkoetana, mustasiruetana ja hentoharjaetana syövät sieniä raastaen niitä karkealla kielellään.

Pieni metsäetana on oikea sieniahmatti. Sadan täysikasvuisen yksilön on laskettu syövän yli kolme kiloa sieniravintoa kuukaudessa. Eläimet eivät piittaa sienten myrkyllisyydestä.

Etanat voivat popsia vaikka myrkkyseitikkiä tai valkokärpässientä, kun saman sienen syönnistä ihminen joutuu taistelemaan hengestään. Se mikä sopii syötäväksi eläimelle, ei ole syötävyyden mittapuu ihmiselle. Kuvassa korvasieni.

Metsäetana viihtyy paitsi metsässä myös monenlaisissa muissa ympäristöissä, ja se voi ilmaantua puutarhaankin. Aikuisia etanoita näkee keväästä myöhään syksyyn.

Metsäetana on Suomen yleisin etana. Se on pohjaväriltään kellertävän ruskea siruetana, jonka hengitysaukko on oikealla puolella lähellä kilven etureunaa. Juovat ovat hyvä tuntomerkki. Aikuinen metsäetana on venyneenä 5 – 7 senttiä, eikä sitä pidä sekoittaa espanjansiruetanaan.

Hentoharjaetana

Etanat kuuluvat maanilviäisiin. Suomessa on 23 etanalajia, joista muutama laji elää vain kasvihuoneissa. Etanalajien ruokavalio vaihtelee melkoisesti; Jotkin lajit syövät sienirihmastoa, levää tai lahonnutta kasviainesta. Joillekin toisille etanoille puolestaan maistuvat vihreät kasvinosat, kukkien terälehdet ja jopa lajitoveriensa tai muiden kuolleiden eläinten raadot.

Etana Elli
kannolla kelli
katseli kuuta
mut aatteli kaikkea muuta
ellipsi

Lähteet: Johanna Mehtola, Arkiston aarteita, Sienensyöjät. Suomen Luonto 27.8.2014; Ötökkätieto, ötökkägalleria; ellipsi.iki.fi.