Pihabongaus 27. ja 28.1. – montako lajia vieraili lintulaudallasi?

Lintulaudat ovat näköalapaikkoja, kun seurataan linnuston muutoksia. Niiltä saadaan yksinkertaisilla menetelmillä tärkeitä tietoja, jotka täsmentävät varsinaisissa talvilintulaskennoissa saatavaa kuvaa linnuston kehittymisestä. Ruokintapaikan lintutilanne muuttuu jatkuvasti talven edetessä, muun muassa talvikuolleisuuden ja sään vaihtelun takia.

Tikli

Lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia heikentävät kylmyys, lyhyt valoisa aika, lumi ja jää; runsaasta 240 pesimälajistamme noin 70 jää siitä huolimatta sinnittelemään tänne talveksi. Jääminen voi kuitenkin olla turvallisempaa kuin raskaalle ja vaaralliselle muuttomatkalle lähtö, lisäksi selviytyjät pääsevät valtaamaan ensimmäisinä kevään pesimispaikat.

Pikkukäpylintu ja kolme viherpeippoa

Ihmisen tarjoama ruokinta auttaa monia talvehtivia lintuja pysymään hengissä kevääseen. Sen vaikutukset näkyvät, esimerkiksi talitiainen ja sinitiainen ovat runsastuneet moninkertaisesti, myös yhä useampi mustarastas jättää lähtemättä muuttomatkalle.

 

Enimmillään viisi mustarastaskoirasta ja pari naarasta taisi olla viime viikolla hyppelemässä meidänkin pihassa. Ruokinta lienee vaikuttanut myös pikkuvarpusten määrän kasvuun, niitä näyttää olevan runsaasti.

Valkoselkätikka

Talviruokinnalla käyvä lajisto on monipuolistunut maassamme viime vuosina. Suosituimpia talvilintujen herkkuja ovat auringonkukansiemenet, maapähkinät ja tali. Pihamme tarjontaa hyödyntävät nykyisin myös tiklit, urpiaiset, viherpeipot sekä käpytikka ja valkoselkätikka.

 

Uusimpana tulokkaana lintulaudalle ilmestyi pikkukäpylintu. Myös puukiipijöiden ja pyrstötiaisten on nähty vierailevan joissain pihoissa.

Hömötiainen

Kuusitiainen, hömötiainen, töyhtötiainen ja närhi varastoivat ruokaa talven varalle jo syksyllä. Nämä metsälinnut vierailevat ruokintapaikoillakin ahkerasti kovien pakkasten aikaan, koska ne kärsivät sopivien ruokailu- ja pesimäalueiden puutteesta. Se puolestaan johtuu linnuille luontaisen monipuolisen metsäluontoympäristön häviämisestä ja köyhtymisestä.

Tilhi

Suomen Luonto -lehdessä esitellyn tutkimuksen mukaan kaupunkialue vetää puoleensa lintuja talvella, jolloin niitä on keskimäärin nelinkertaisesti verrattuna metsäisiin alueisiin. Linnut hakeutuivat kaupunkiin talviruokinnan sekä marjapuiden ja marjapensaiden perässä.

 

Lahdessa tehdystä tutkimuksesta ilmeni, että runsaimmat lajit olivat sinitiainen ja talitiainen sekä pikkuvarpunen. Itse voin tehdä vertailevaa havainnointia Ruokolahdella sijaitsevan mökin ja Lappeenrannan läntisessä kaupunginosassa sijaitsevan kaupunkikodin pihan välillä.

Urpiainen
Pihabongaus on tänä viikonloppuna 27. – 28.1. Siihen osallistuminen on helppoa: Tarkkaile. Tunnista. Laske. Ilmoita. BirdLife Suomi | Pihabongaus

Punatulkut keltasirkut
lintulaudan täyttää.
Valkoisella hangella
niin kauniilta ne näyttää.
Talipallot siemenet ja pienen pienet jyvät
talitintin mielestä on makoisat ja hyvät.
Auringossa laudalta jo lumi hiukan suli
pikku-pikku hippiäinen laudalle myös tuli.

Tuituin lorumaa

Lähteet: BirdLife; Riikka Kaartinen, Suomen Luonto 1/023, Journal of Urban Ecology -lehti; Tuituin lorumaa.