Kyynelehtivä kantokääpä

Käävät ovat sieniä, ja niitä saa kerätä jokaisenoikeuksien nojalla (entinen jokamiehenoikeudet), jos kerääminen ei vahingoita kasvualustana olevaa puuta.

Kääpiä on eniten monimuotoisissa vanhoissa metsissä, joissa on runsaasti erilaatuista lahopuuta. Suomessa on 230 kääpälajia, ja niiden ulkonäkö vaihtelee suuresti. Kääpää tunnistettaessa on otettava huomioon sen muoto, koko, kovuus, värikirjo, tuoksu, isäntäpuu ja kasvupaikka sekä tapa, jolla se lahottaa isäntäänsä.

 

Monet kääpälajit alkavat lahottaa puita, kun nämä ovat saavuttaneet sadan vuoden iän. Kuusikon ikääntyessä siihen tulee monia lajeja, joista kantokääpä on yksi merkittävimmistä.

 

Se toimii kuusessa tienraivaajana muille lahottajaeliöille. Itiöt kiinnittyvät isäntäpuiden puuainekseen esimerkiksi kuoren pintavaurion kautta; kantokäävän rihmat tarttuvat puuhun ensimmäisten joukossa ja alkavat lahottaa sitä.

 

Kantokääpä on yleisimpiä kääpiämme. Se on helpohko tuntea ja onkin monelle luonnossa liikkuvalle tutuin laji. Kantokäävän itiöemä on aika suuri ja kiilamaisesti ulkoneva, tosin vanhemmiten melko laakea.

 

Sen väritys vaihtelee iän ja kasvunopeuden mukaan. Täysikokoinen kantokääpä on kauniin monivärinen: vanhinta, tummanharmaata tai mustaa keskustaa kiertävät kehinä puna- ja kellanruskeat vyöt ja nuorin, vielä kasvava reunaosa on vaaleankellertävä. Haju on hieman imelä.

 

Havupuun kannossa kasvava suurehko kääpä on usein juuri kantokääpä. Se elää kuitenkin myös puiden maahan kaatuneilla rungoilla ja joskus jopa elävässä puussa. Kantokäävän lahottamat kuuset voi helposti havaita vanhassa metsässä, vaikka itse puusta ei olisi kuin sammalen peittämä kohouma näkyvissä.

 

Kuusen ja männyn lisäksi kantokäävän voi nähdä myös kuolleissa koivuissa ja joskus harmaalepässäkin. Kantokäävän levinneisyysalue kattaa Euraasian ja sitä esiintyy lisäksi Pohjois-Amerikassa.

 

Monivuotisen kantokäävän itiöemän nuorissa osissa näkee toisinaan kirkkaita pisaroita. Käävän pääosa on puun runkoa lahottava rihmasto, joka kuljettaa ravinteita kasvavaan itiöemään. Jos kasvu on nopeaa, kääpä pumppaa tarpeettoman veden pinnalleen pisaroiksi. Jos taas kasvu on hidasta tai ilma hyvin kuiva, pisaroita ei muodostu, koska neste haihtuu sitä mukaa kuin sitä tuleekin.

 

Käävän lahottamat puut ovat monien lintujen ja nisäkkäiden pesä- ja yöpymispaikkoja. Mitä pienempi lintu on kyseessä, sitä lahompi puun pitää olla; muun muassa tikat ja tiaiset kaivavat kolonsa kääpien heikentämiin puihin. Monille hyönteisille käävät ja niiden lahottamat puut tarjoavat ravinnon ja kodin, lahopuilla elää yli 800 kovakuoriaista.

 

Tuija Mäki on valmistanut sekä kanto- että pökkeläkäävästä korvakoruja. Kantokäävästä saadaan värjättäviin lankoihin beigen, ruskean, siniharmaan tai ruskeanmustan sävyjä. Nimimerkki Kästyöimmeinen innostaa oman myönteisen kokemuksensa perusteella muitakin käyttämään kantokääpää värjäyksessä.

Kantokääpää on käytetty myös rohtona sen tulehduksia poistavien ja immuniteettia parantavien ominaisuuksiensa ansiosta. Samoin sitä on poltettu tupakan seassa helpottamassa päänsärkyä ja pahoinvointia.

 

Suomalaistutkijat selvittivät ensimmäisinä maailmassa sienten itiötuotannon määrää ja lajien välistä vaihtelua luonnossa koko kasvukauden aikana. Tutkimusaineistossa oli lähes 100 lahopuulla elävää sienilajia, joilta kerättiin itiötuotantonäytteitä kerran kuukaudessa kahden vuoden ajan.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi yleinen kantokääpä tuotti noin 290 miljoonaa itiötä kuukauden aikana yhdestä tavanomaisesta nyrkinkokoisesta itiöemästä. Määrä kuulostaa valtavalta, mutta on itiöiden yhteenlaskettuna tilavuutena vain 17 mikrolitraa eli noin tulitikunpään verran. Sienten lisääntyminen perustuukin pikkuruisten itiöiden valtavaan lukumäärään, ei yksittäisten jälkeläisten suureen kokoon.

Lahoan,
hajoan
hitaasti muutun
Ajan kumppani olen
Maailman tuulissa
katoan
-Kaadettu – Maarit Siltamäki

Lähteet: Heikki Kotiranta, Kantasienet. Suomen luonto. Kasvit; Juha Laaksonen, Koko perheen luontoretki; Jyväskylän yliopisto 26.1.2023. Tutkimusuutiset. Luonnonsuojelubiologian yliopistonlehtori Panu Halme. Kantokääpä; Kästyöimmeisen tekeleet. Kantokääpävärjäyksen värit 7.10.2013; Luke. Metsäinfo; Seppo Vuokko, Suomen Luonto 10.10.2017; Suomen lajitietokeskus. Laji.fi; Timo Nieminen, Apu 12.2.2020; Tuija Mäki, Värikäs Kädenjälki, varikaskadenjalki.fi; UPM Forest Life, Kantokääpä; Maarit Siltamäki, Samk, Kuvataiteen koulutusohjelma. Maailmani puut. Runo.