Keltahapero on kolmen tähden ruokasieni

Mökillä rantametsän koivikon reunaan ilmestyy vuosi toisensa jälkeen runsaasti keltaisia sieniä, ne ovat isoja ja pieniä ja keskikokoisia. Sienet ovat keltahaperoita, jotka kasvavat koko maassa koivun seuralaisena hyvin yleisenä ja runsaana koivikoissa, sekametsissä, ranta- ja korpimetsissä sekä tunturikoivikoissa.

Keltahaperon kasvuaika on heinäkuusta syyskuuhun. Sienen lakki on aluksi puolipallomainen ja tahmea. Vanhemmiten se laakenee ja on lopulta kuoppakeskustainen. Lakki on väriltään leinikin tai sitruunan keltainen, mutta sade ja auringonpaiste saattavat haalistaa väriä. Lakin pintakelmu irtoaa helposti nyljettäessä.

Myyrien ja toukkien mielestä haperot ovat tattien ohella mieluisinta sieniruokaa. Miedoista täysikasvuisista haperoista onkin 80 – 85 prosenttia toukkien valtaamia, sienisääsket ovat suurin haperotuholaisten ryhmä. On jopa vaikea löytää toukatonta keltahaperoa, vaikka se on Ruokaviraston suosittelema *** erinomainen ruokasieni.

Keltahaperon mieto, hieman pähkinäinen maku miellyttää usein niitäkin, jotka eivät juuri välitä sieniruuista. Haperoa voi syödä sellaisenaan paistettuna tai käyttää esimerkiksi keittoihin ja kastikkeisiin sekä raakana salaatteihin. Sieni sopii myös kuivattavaksi tai omassa liemessään haudutettuna pakastettavaksi, samoin suolasieneksi.

Haperot muistuttavat rouskuja sillä erotuksella, että haperoissa ei ole maitiaisnestettä. Ne ovat sikäli turvallinen sieniryhmä, että joukossa ei ole myrkyllisiä sieniä, kylläkin syötäväksi kelpaamattomia.

Syötäviä haperoja ovat muun muassa kelta-, iso-, koivu-, kangas-, viini-, häive-, kulta-, manteli-, muna-, paltero-, silli- ja tyttöhapero. Osaa haperoista voidaan käyttää sellaisinaan ilman ryöppäystä tai liotusta, kuten iso-, kelta-, viini- ja kangashapero, loput ovat ryöpättäviä.

Keltahaperon saattaa sekoittaa muihin keltaisiin tai kellertäviin haperoihimme, kuten sinappihaperoon tai vielä enemmän keltahaperoa muistuttavaan munahaperoon.

Reseptejä löytyy yhtä monta kuin kokkiakin, alla kaksi ohjetta kokeiltavaksi.

Keltahaperokaviaari (Keski-Suomen luontomuseo)
150 g hienonnettuja keltahaperoita
2 dl kermaviiliä
2 rkl sinappia
2 tl sokeria
2 tl valkoviinietikkaa
1 kpl tomaattia pieniksi paloiksi pilkottuna
1 dl purjosipuli suikaleina
hyppysellinen yrttisuolaa
Sekoita tilavassa kulhossa keltahaperokaviaariin tarvittavat aineet. Tarjoile kylmänä esimerkiksi kalan seurana.

Haatajan sienilotina (Puutarha.net)
Tarvitset sieniä, rasvaa, vehnäjauhoja ja vettä sekä mausteeksi suolaa.
Käristä puhdistetut ja noin vuorokauden vedessä lionneet sienet ruskeiksi rasvan ja mahdollisten vehnäjauhojen kanssa. Lisää vettä ja suolaa. Anna kiehua jonkin aikaa.

Haperoiden lakit ovat kuin himmeästikiiltävää,
punaista tai kellertävää porsliinia.
Haapasienet nousevat maasta
hauraina ja naurettavan pieninä---
Katri Vala 

Lähteet: Arktiset Aromit ry; Heikki Kotiranta, Kantasienet. Suomen Luonto. Kasvit; Keski-Suomen luontomuseo. jyu.fi. Ruokasieniä; LuontoPortti; Puutarha.net 8.2.2014; Katri Vala, Kaukainen puutarha. Osa runosta Sienet.