Yllätyksellinen Kammi-kylä

Kauhajokinen ystävämme Leena halusi näyttää miehelleni ja minulle eräänä heinäkuisena päivänä jotain erityistä – ja me näimmekin jotain hämmästyttävää, nimittäin Kammi-kylän.

Juurakko-ukko

Kauhajoen Nummijärvellä oleva Kammi-kylä rakennuksineen ja uimalampineen sijaitsee keskellä ei mitään. Auton jätimme tien varteen parkkipaikalle, siitä talsimme puolisen kilometriä ensin metsätietä, sitten pitkospuita pitkin itse kohteeseen, Ruuhinevan suolle. Suo oli kesäisen kuivaa kulkea.

Sisäänkäynti taloon
Kävelymatkan jälkeen vastassa oli korkea, kaareva portti, jonka ulkopintaa peittävät puiden juurakot. Heti portin jälkeen Juurakko-ukko toivottaa kaikki vieraat tervetulleeksi Kammi-kylään. Kammi on muuten lappilainen nimitys turpeella katetulle kodalle.

Ruuhineva on hiljaisuuden paikka, ja siellä sijaitsevassa Kammi-kylässä voi vierailla vapaasti, sillä ovet ovat aina auki. Suolle oli noussut kymmenessä vuodessa omaperäisten rakennusten ryhmä, josta on tullut myös matkailunähtävyys.

Talo suolta nähtynä

Kaikki alkoi siitä, kun Erkki Kalliomäki käveli kotikylänsä suolla ja mittaili upottavaa maata katseellaan: tähän se tulisi. Kylän sijainti oli tarkoin mietitty; ympärillä on vain luonnon ääniä. Täällä voi kuulla ja kuunnella, mitä hiljaisuus kertoo. Se voimaannuttaa.

Erkki on tehnyt työuransa puuverstasyrittäjänä. Kiireisten vuosien aikaan hän teki päätöksen ryhtyä ammattierakoksi; tosin hän sanoo olevansa vieläkin puoliammattilainen.

Savusauna, oikealla Nevansaari

Koska Erkki piti itseään saunahulluna, hän alkoi etsiä rauhallista paikkaa unelmiensa saunalle. Se löytyi, kun hän osti Kauhajoen kaupungilta neljän hehtaarin palan neitseellistä nevaa. Kun suo oli Erkin, aloitti tämä peloton uudisraivaaja lähes mahdottomalta tuntuvan tehtävän.

 

Saunat on rakennettu tolppien päälle suolle ja ne on kaivettu käsivoimin, kaivinkonetta on käytetty ainoastaan Turvekammin saaren ja sitä ympäröivän uimapaikan tekoon.

Julumetun tupa

Kammi-kylä kumpuaa Erkki Kalliomäen mielikuvituksesta ja halusta rakentaa jotakin ennennäkemätöntä. Sana persoonallinen on oikea sana kuvaamaan tätä kylää, jossa mikään ei ole tavallista eikä yksikään rakennus suorakulmassa. Kokonaisuus on kuin suoraan taruolentojen ihmemaasta.

 

Julumetun tupa, takana ovet Julumetun saliin
Ensin Erkki rakensi saunan vanhasta ladosta. Nälkä kuitenkin kasvoi syödessä: saunaa seurasi toinen. Niinpä hän rakensi naapuripitäjästä ostetuista maalaistalon hirsistä savusaunan. Sitten suolle nousi tupa. Tupaan Erkki jätti kaksi ylimääräistä ovea. Niille tulikin käyttöä, kun tupa laajeni saliksi.

 

Julumetun sali, ovi johtaa Julumetun tupaan, jonne olen menossa
Kammi-kylässä nuo huoneet ovat nimeltään Julumetun tupa ja Julumetun sali sekä rakennukset Turvekammin sauna ja Savukammin savusauna. Kylässä on myös Nevansaari, jossa on nuotiopaikka.

Julumetun sali

Julumetun tupaan mahtuu noin 20 ja Julumetun saliin 60 henkilöä. Siellä on kesäaikaan vietetty häitä ja muita juhlia, on myös pidetty kursseja. Tuvan seinäpanelointi on Kalliomäen lapsuudenkodin laudoista. Kaikki huonekalut ovat itse suunniteltuja.

 

Moni erikoinen oksa tai karahka on päätynyt koristeeksi. Saunarakennuksen ulkopintaan on naulattu myös suovillatuppoja, jotka on riivitty suosta käsin.

Turvekammin sauna

Koko kylä on puhtaan mielikuvituksen tuote, esimerkiksi ulkovuorilaudat on korvattu kanervalla. Kaikki rakennukset on tehty purkutavarasta, oksan käkkyröistä ja muutenkin huonosta materiaalista.

 

Mutta vaikka kaikki on vinossa ja kallellaan, niin jokaisella juurakolla ja sammaltupsulla on tarina kerrottavaan. Tämä kylä osoittaa, että tyhjyydenkin keskelle voi luoda oman sielunmaisemansa, mielikuvitus on ollut sen tärkein innoittaja.

Savukammin savusauna

Erkki on rakentanut persoonallisen Kammi-kylänsä omin voimin ja omin varoin. Hänen alkuunpääsyään kuitenkin helpotti kesällä 2007 järjestetty kansainvälinen työleiri, jonne tuli osanottajia Etelä-Koreaa myöten, sittemmin työleiriläisiä oli kuutena kesänä. Myös Erkin lapset ovat olleet alusta alkaen auttelemassa isäänsä.

Savukammin vilvoittelukuisti

Savukammin savusaunassa kiivetään saunomaan yläkertaan, löylyhuoneen edessä yläkerrassa on vilvoittelukuisti ja ns. mökkisuihku. Parvelta voi ihailla suomaisemia tai katsella taivasta ja pilviä.

 

Reilun kymmenen vuoden aikana Erkki on vastaanottanut Kammi-kylässään lukemattoman määrän vieraita; vieraskirjaan on kirjoittanut nimensä yli 10 000 suoturistia ympäri maapalloa. Myös me suoturistit lisäsimme kirjaan nimemme.

Työleiriläisten tervehdyksiä

Suolla asuu Ruuhinevan Jeeromi, jonka voi toisinaan tavata kuljeksimassa Kammi-kylän ympäristössä. Häntä emme kuitenkaan kohdanneet, sen sijaan kiertelimme rakennuksia ja katselimme haltioissamme uudisraivaaja-Erkin mielikuvituksen tuotoksia, suolta löytyi myös kourallinen kypsiä lakkoja.

Tuttu suon tuuli kutsuu
kapean kankaan yli,
mäntyvartion ohi,
turvetta tarpomaan,
menneitä askeleita etsimään.
Lohdutus on läsnä,
vaivaiskoivun vipajavissa lehdissä,
nilkkoja vasten rahisevissa varvuissa,
rahkasammaleessa kämmenen alla.
Riitta Arbelius

Lähteet: Anne Anttila, Lifestyle. Päivänlehti 27.6.2021; Hannamari Hoikkala, Yle. Uutiset 27.3.2018; Katariina Lehtikanto, Iltalehti 23.8.2018; Matkailu Kotimaassa; Nummijärvi – Suupohjan helmi, nummijärvi.fi; Salla Laurila, mtvuutiset 29.10.2018; Visit Suupohja; Päivänlehti; Riitta Arbelius, osa runosta Tuulee. Hanna Asikainen yle.fi 2.9.2020, Luontorunokilpailu.