Muinaiset egyptiläiset ja babylonialaiset tunsivat hullukaalin lääkinnälliset vaikutukset, antiikin aikana sitä kasvatettiin lääke- ja myrkkykasviksi. Tarinan mukaan Delfoin papit antiikin Kreikassa käyttivät sen siemeniä saattaakseen itsensä hypnoottiseen tilaan, jonka aikana he ennustivat tulevaa.
Berserkit olivat varhaiskeskiajan ja keskiajan villejä skandinaavisia sotureita, jotka islantilaisen saagan mukaan kävivät vihollisten kimppuun jonkinlaisen transsin vallassa.
Kasvien historialliseen käyttöön perehtynyt asiantuntija uskoo nyt tietävänsä, että soturit saivat itsensä kiihkeään raivoon syömällä hullukaalia. Myrkyllisen ja erittäin pahanhajuisen kasvin siemeniä onkin löydetty pienestä pussista viikinkihaudasta Tanskassa.
Hullukaali, aiemmin villikaali olikin keskiajalla myrkynsekoittajien suosikkeja heti ukonhatun jälkeen. Lievä myrkytys aiheuttaa hulluuteen viittaavia oireita.
Moni noitarovioilla poltettu nainen oli ehkä käyttänyt hullukaalia ja uskonut voivansa lentää tai tavanneensa paholaisen. Mahdollisesti naiset olivat käyttäneet hulluruohoa, hullukaalia tai belladonnaa, joiden sisältämät alkaloidit aiheuttavat harhanäkyjä. Myrkytysoireisiin kuuluvat myrkytysdementia ja virtsankarkailu.
Vanhin maininta hullukaalista lääkekasvina on 6000 vuotta vanhoissa sumerilaisissa savitauluissa. Munkit toivat hullukaalin Pohjolaan ristiretkien aikana. Vaikka kasvi on varsin myrkyllinen, sen lääkinnälliset ominaisuudet olivat jo muinoin tunnettuja.
Kasvia arvostettiin välttämättömänä narkoottisena aineena erityisesti kirurgisissa toimenpiteissä, ennen kuin nykyaikaiset lääkkeet keksittiin. Hullukaalin uskottiin tehoavan monenlaisiin vaivoihin, merisairaudesta korvakipuihin ja reumasta hammassärkyyn.
Kasvin tehoaineet ovat edelleen tärkeitä lääkeaineita: skopolamiinia käytetään matkapahoinvointilaastareissa ja atropiinia silmätipoissa, joilla silmälääkärit laajentavat potilaan silmäterää tutkimusta varten.
Jo keskiajalla hullukaalia lienee viljelty Suomessakin luostareissa, pappiloissa ja kenties vauraimmissa maataloissa. Kun linnoitusten ja kirkkojen seutua tai vanhan kartanon yrttimaan paikkaa kaivetaan vuosisatoja myöhemmin, saattaa hullukaali taas ilmaantua, sillä kasvin siementen tiedetään säilyvän maassa itämiskykyisinä jopa vuosisatoja.
Lappeenrannan Linnoituksen erikoisimpia lajeja on karvainen, leveälehtinen, tanakka ja haaleankeltakukkainen hullukaali, joka on 15 – 100 senttiä korkea kaksivuotinen koisokasvi. Myrkyllistä ja pahanhajuista kasvia esiintyy vaihtelevasti eri puolilla Linnoitusta, minä havaitsin niitä Katariinantorilla.
Kellanruskean–mustankirjavat kukat houkuttelevat luultavasti lähinnä raatokärpäsiä pölyttämään kasvia. Hullukaalin kypsyvien siemenkotien suojana on maljamaiset verhiöt. Isokokoinen yksilö tuottaa kymmeniä tuhansia siemeniä, jotka karisevat vähän kerrassaan ympäristöön ja hautautuvat maahan.
Siemenet vaativat itääkseen korkean lämpötilan, ja vähäinenkin varjostus estää itämisen. Maassa ne odottavat itämisvuoroaan vaikka vuosisatoja. Hullukaalin siementen on todettu varmasti säilyttäneen itävyytensä 118 vuotta, mutta on lukuisia havaintoja todennäköisesti paljon vanhempien siementen itämisestä.
Hullukaali on sopeutunut maan mylläykseen eikä pyrikään kasvillisuuden vallitsevaksi lajiksi, mutta multavalla paikalla se kasvaa toisena eli viimeisenä elinvuotenaan muhkeaksi. Hullukaali on harvinainen Etelä-Suomessa ja muualla se on satunnainen.
Minä olen noita.
Kuuletko, ruumiini, olet noidan ruumis,
eikä noita voi kärsiä.
Jännity, murtuva ruumiini,
taikasauva on sytyttävä sinut ilmiliekkiin.
Sillä noita ei voi sairastaa.
Hän voi vain kohottaa lumotun sauvansa
tai kuolla.
Saima Harmaja
Lähteet: Erika Mäkelä, Alakoulun viereen ilmestyi tappavan myrkyllisiä kasveja. Kaupunki. Henry Väre. Helsingin Sanomat 11.6.2023; Jenni Hamara ja Liisa Hulkko. Kukista kasvaa tarinoita. Luonnonsuojelija 26.5.2023; Kasviatlas; Luontoilta, toimittajana Veikko Neuvonen; laji.fi; Lappeenranta.fi. Linnoituksen luontopolku; Luopioisten kasvisto; Sakarin digikuvablogi. Viikon 5 kasvi: hullukaali 1.2.2010; S Niels-Peter Granzow Busch. Historianet.fi. Hullukaali teki viikingit hurjiksi 19.9.2020; Seppo Vuokko, Hullukaali. Suomen Luonto. Kasvit; Terveyskirjasto; Wikipedia; Saima Harmaja, Noita-runon loppuosa.
Lähetä kommentti