Tunturiaavan luontopolku

Aapasuot ovat Pohjois-Suomen yleisin suoyhdistymätyyppi. Tällaiset suot ovat keskeltä usein hyvinkin märkiä, mutta niiden laitaosissa on tavallisesti kuivempaa, mäntyä ja varpuja kasvavaa rämettä tai sekapuustoista korpea. Aapasuossa on oma tuoksunsa ja avara maisema.

Yleensä aapasoiden pintakasvillisuus muodostuu rahkasammalista sekä saroista ja ruohoista. Suon turve on pääasiassa saravaltaista. Toisinaan aapasoilla esiintyy kaikkein rehevimpiä suotyyppejämme, lettoja. Tunturiaavan märkä ja avoin aapasuoalue näkyy hyvin katsomalla lintutornista etelään. Pitkospuut auttavat kulkijaa vetisten paikkojen yli.

Tunturiaavan keidassuot saavat ravinteensa pelkästään sadevedestä, joten sen suotyypit ovat varsin karuja. Siellä voidaan tavata esimerkiksi rahkarämettä, joka edustaa ravinteisuudeltaan kaikkein köyhintä suotyyppiämme. Rahkarämeen tyyppilaji on ruskorahkasammal, joka muodostaa yhtenäisen mätäspinnan rahkarämeille. Myös suomuurain eli hilla esiintyy runsaana rahkarämeillä.

Tunturiaavan seitsemän kilometrin mittainen luontopolku on vaihteleva ja helppo. Se on metsäosuudeltaan sorastettu, ja jyrkimmissä kohdissa on portaat. Upeat suomaisemat ovat luontopolun kohokohta. Suoluontoa reunustaa tunturiketju, se näkyikin hyvin reitin varrella sijaitsevasta lintutornista.

Olimme lähteneet matkaan majapaikastamme Tunturikylästä kohti Pyhätunturia, ja tuo aapa oli matkamme varrella.

Tänään pitkospuut
huomenna ehkä rakka
polku tunturiin
Raili Salojärvi

Lähteet: Tunturiaavan luontopolun opaste; Raili Salojärvi, Haikuja Lapille, syksylle, elämälle.