Koivun norkot ja siitepöly

Ainakin meillä kaakonkulmalla on ollut tänä keväänä tavallista enemmän koivun siitepölyä. Koivua pidetään runsaana siementäjänä, mutta silläkin on sekä hyviä että huonoja satoja. Koska siementen ja varsinkin siitepölyn tuottaminen vie paljon voimia, puut eivät kuki joka vuosi. Puut joutuvat harkitsemaan, käyttävätkö ne voimavaransa lisääntymiseen vai kasvuun. Mitä valoisampi ja ravinteikkaampi paikka on, sitä enemmän puut tuottavat siemeniä.

Joillekin ihmisille koivu aiheuttaa allergiaoireita. Turun yliopiston dosentin Annika Saarron mukaan yksi syy tähän on siitepölyhiukkasen koko. ”Männyn siitepölyhiukkaset ovat noin kaksi kertaa ja kuusen noin kuusi kertaa isompia kuin koivulla. Ilmeisesti isommat hiukkaset eivät pääse tunkeutumaan yhtä syvälle hengitysteihin kuin pienempikokoinen koivun siitepöly.

Allerginen reaktio syntyy, kun siitepöly kostuu limakalvoilla ja sen seinämän läpi vapautuu proteiineja. Juuri nämä proteiinit ovat allergeeneja eli aiheuttavat joillakin ihmisellä allergisen reaktion; koivun siitepölyn tärkeimmän allergisoivan proteiinin nimi on Bet v 1.

Allergiseen reaktioon tarvitaan siis muutakin kuin ärsyttävän suuria määriä siitepölyä; tarvitaan proteiineja, jotka pääsevät tunkeutumaan ihmisen hengitysteiden pintakerroksen sisään. Noin sadalla kasvilla on sellaiset proteiinit, että ne aiheuttavat ihmisillä allergiaa.”

Puut kukkivat, jotta ne voivat saada jälkeläisiä. Sekä hies- että rauduskoivu kukkii lehtien puhjettua huhti-toukokuussa. Koivu on yksikotinen, mikä tarkoittaa, että emi- ja hedenorkot ovat samassa puussa. Norkot ovat koivun kukintoja, joissa on valtava määrä pieniä kukkia.

Koivun hedekukat muodostuvat jo kukintakesää edeltävänä syksynä, sen sijaan emikukat tulevat esiin vasta lehtien puhkeamisen aikaan. Emikukat ovat tyttöjä ja hedekukat poikia. Pystyt tiiviit eminorkot harovat ilmasta siitepölyä, jota karisee rentoina roikkuvista hedenorkoista. Hedenorkkojen siitepölyhiukkaset hedelmöittävät eminorkkoon kehittyvät munasolut.

Koivut tuottavat valtavasti siitepölyä ja levittävät sitä suuria määriä tuulen matkaan siinä toivossa, että pölyä päätyisi myös emikukkaan. Isossa koivussa on jopa 10 000 norkkoa, ja pelkästään yksi koivun norkko voi tuottaa viisi miljoonaa siitepölyhiukkasta. Yhden koivun tuotos voi siis olla kymmeniä miljardeja siitepölyhiukkasia, jotka pystyvät kulkeutumaan satoja kilometrejä ilmavirtausten mukana.

Kukinnan alettua pienikin tuulenvire tai koivun oksan liikahdus saa siitepölyn pöllähtämään hedenorkoista ilmaan. Samaan aikaan oksiin ilmestyvät myös ensimmäiset pienet koivunlehdet. Vapautettuaan siitepölyn hedenorkot kuolevat ja putoavat maahan, sen sijaan eminorkot ovat paikoillaan loppukesään. Ne suojaavat kehittyviä siemeniä, kunnes koko eminorkko hajoaa ja koivun pienet siemenet lähtevät tuulen levitettäviksi.

Yhä kukkii niitty, lentää höyty, puhkeaa silmu ja lehti ja nuppu, yhä venyy norkko ja punertaa käpy, tuoksuu neulanen,
pihka ja suo.
Eeva Kilpi

PS Kansallissnapsi: ”Alkukesän helpoin resepti: laita lähes täyteen Koskenkorva-pulloon hiirenkorvia tai nuoria lehtiä ja tarjoa juhannuksena jääkylmänä snapsina.”

Ote Jouni Toivosen Viettelevät villiyrtit -kirjasta.

Lähteet: Anni-Sofia Hoppi, Maaseudun Tulevaisuus. Metsä 13.5.2021/ Luonnonvarakeskuksen tutkija Pekka Helenius; Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto 23.4.2018/Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, professori ja kasvifysiologi Kurt Fagerstedt; LuontoPortti; Pentti Halenius ja Arto Rantanen, Kasvibongarin opas; Piia Elonen, Helsingin Sanomat. Ympäristö 14.3.2023/Tampereen yliopisto. Biodiversiteettiyksikön johtaja Annika Saarto. Turun yliopisto; Seppo Vuokko, Koivukasvit. Koivu. Suomen luonto. Kasvit; Eeva Kilpi, Laulu rakkaudesta puihin ja eläimiin, osa runosta.