Pihaamme ilmestyi muutama vuosi sitten pieni ruusupensas, jonka oksat suuntautuvat suoraan ulospäin. Sinertävänvihreiden lehtiensä takia tämä ruusu oli helppoa erottaa heleänvihreästä villiruususta. Lehtisuonet ovat yläpinnalta punertavat, samoin kasvin varsi.
Punalehtiruusuksi nimetty kasvi on kotoisin Keski-Euroopan vuoristoista, luonnonvaraisena se kasvaa Saksassa ja Rankassa. Suomessa kasvia on viljelty melko yleisesti koristepensaana jo viime vuosisadalta asti. Nykyisin ruusua tavataan usein vain harvinaisena vanhojen kartanoiden lähitienoilla puutarhakarkulaisena. Sen kasvuympäristöä ovat iäkkäät puistot, ketorinteet ja kuivahkot metsänreunat.
Punalehtiruusu on metristä kolmeen metriin korkuinen juurivesaton pensas, kasvutavaltaan se on pysty. Nuorissa oksissa on piikkejä vähän, jos ollenkaan, mutta vanhan ruusun varsi on piikikäs. Ruusu kukkii heinä-elokuussa yksinkertaisin punaisin kukin, joiden teriö on neljä senttiä.
Elo-syyskuussa ilmestyvät pienet kiulukat ovat munanmuotoisia tai pallomaisia ja kaljuja, niiden sisällä on useita pähkylöitä.
Punalehtiruusu on luokiteltu vieraslajiksi. Se ei ole paha leviämään, mutta jonkin verran sitä näkee luontoon levinneenä. Kasvi leviää siemenistä, joita linnut levittävät uusille alueille. Niinpä pihamme ruusu voi olla peräisin kilometrin päässä kasvavasta kookkaasta pensaasta, josta postauksen kuvatkin ovat.
Toisinaan ruusut
puhuvat
viestivät
antavat
luovuttavat
omaa valoisuuttaan
tuoksuaan
lämpöään
viisauttaan ihmiselle
niissä hetkissä
jolloin ihmisen
sydän on avoin
pysähtymään
kuuntelemaan
ruusun viisautta
RunoTalo
Lähteet: LuontoPortti; Miia Korhonen, Luontoturva Ky; Pentti Halenus ja Arto Rantanen, Kasvibongarin opas. Kukat ja niiden hedelmät; Seppo Vuokko, Ruusukasvit. Suomen luonto. Kasvit; Vieraslajit.fi; RunoTalo.
Lähetä kommentti