Sinistä taivasta vasten valkoisina liitävät ja järvenselällä verkkaisesti uiskentelevat lokit kuuluvat kesämaisemaan siinä missä sorsat ja telkätkin. Lokkien lentämistä ja taiturimaisia syöksyjä saaliskalan perään on hauska katsella. Suomen lokit pienimmästä suurimpaan ovat pikkulokki, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki ja merilokki.
Harmaalokki muistuttaa suurta kalalokkia, mutta erona ovat harmaalokin leveät siivet ja tukeva keltainen nokka sekä vaaleat ”tuimailmeiset” silmät. Alanokan kärjessä on punainen täplä, jota ei ole kalalokilla. Tuo täplä on tärkeä. Kun emo palaa pesälle, poikaset nokkivat täplää, mikä saa emon oksentamaan ruokaa kuvustaan poikasen nokkaan.
Harmaalokin selkä ja siiven yläpinta ovat vaaleanharmaat, vaaleammat kuin kalalokilla. Harmaalokin näkee usein liitävän nousevassa ilmavirtauksessa rantoja pitkin ojennetuin siivin, mutta se lentää kankeammin kuin kalalokki, joka on kolmanneksen pienempi. Harmaalokilla on neljä ikäluokkaa ja useita pukuja; nuoret linnut ovat ruskeankirjavia eli aivan erinäköisiä kuin vanhempansa.
Kaikki keväiset lintuaurat eivät ole kurkia, joutsenia tai hanhia, sillä myös harmaalokit lentävät auramuodostelmissa takaisin Suomeen kuuluvasti kaklattaen. Harmaalokkia voi perustellusti pitää varhaisimpana muuttolintuna, sillä ensimmäiset juhla-asuiset linnut saapuvat meille jo tammikuussa. Useimmiten ne kuitenkin palaavat ennen jäiden lähtöä maalis-huhtikuussa.
Leutoina talvina pieni määrä lokkeja talvehtii Lounais-Suomessa, suurin osa Suomen kannasta viettää kuitenkin talvensa Itämeren etelärannikolla, Puolassa, Saksassa ja Tanskassa, jonne ne muuttavat syys-marraskuussa. Harmaalokki on osittaismuuttaja, jonka muuttoliikkeitä säätelee talven ankaruus.
Harmaalokki pesii ensimmäisen kerran 3 – 4-vuotiaana ja on pariuskollinen tavallisesti koko ikänsä. Se on yleisin rannikon luodoilla, mutta pesii myös järvillä ja avosoilla. Harmaalokki on äänekäs lintu, erityisesti pesimäpaikoilla – sen huomasimme, kun ajoimme moottoriveneellä liian läheltä niiden omimaa pientä saarta mökkijärvellä.
Harmaalokki pesii yksittäispareina ja yhdyskunnittain, nämä lokkikoloniat ovat rauhoitettuja koko vuoden. Mieluisa pesimäsaari on melko korkea, kallioinen, pienehkö ja puuton. Sinne harmaalokki kyhää risuista ja heinistä kekomaisen pesän.
Harmaalokki on urbanisoitunut kuten kalalokkikin, joten sen pesän saattaa löytää vaikkapa kerrostalon katolta. Ensimmäiset kattopesinnät todettiin 15 – 20 vuotta sitten, ja nykyään ilmiö on varsin yleinen suurimmissa kaupungeissa.
Harmaalokki on menestyjä, joka on asuttanut niin merensaariston kuin järvialueetkin sekä levittäytynyt suurimpiin kaupunkeihimme. Tämä puolikesy lintu on nykyään niin tavallinen kaikkialla, että on vaikea uskoa sen 50 vuotta sitten olleen hyvin harvalukuinen ja syrjäänvetäytyvä laji. Harmaalokki pesi yksittäispareina vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä merensaariston syrjäisillä ulkoluodoilla, ja se luokiteltiin harvinaiseksi myös sisämaassa.
Pääsyynä harmaalokin runsastumiseen pidetään voimakkaasti kasvaneita jätemääriä, joita lokit ovat oppineet hyödyntämään. Harmaalokki pesii koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Lajin kanta runsastui huomattavasti 1970 - 1990-luvulla, ja sen arvioidaan olevan nyt noin 30 000 – 40 000 paria.
Ainoa kestävä keino harmaalokkikannan kurissa pitämiseen on estää niiltä ihmisten ruuantähteiden saanti, mikä edellyttäisi muun muassa jätealueiden nykyistä tehokkaampaa hoitamista. Harmaalokki hakeutuu nimittäin joskus suurinakin parvina kaatopaikoille, kalasatamiin ja sinne, missä jätteiden käsittely on avointa.
Se voi hakea ruokansa kaukaakin pesäpaikalta. Harmaalokki on kaikkiruokainen ja sille kelpaa kaikki syömäkelpoinen, myös liikenteen tappamat eläimet. Järvellä se syö kalaa ja kalaperkeitä sekä sorsalintujen poikasia. Harmaalokeista saamme aina seuraa, kun menemme kokemaan verkkoja Haapaselälle.
Lokit ovat tunnetusti pitkäikäisiä. Uusin harmaalokin ikäennätyshavainto on 34 vuotta 7 kuukautta (vuodelta 2019), se on siis Suomessa toiseksi vanhin lintulaji, jonka ikä on todistettu renkaalla.
Linnut ovat viisaita; on turha käyttää energiaa päättömään liitelyyn, kun voi omaksua ihmisyhteiskunnan aikataulut. Britanniassa on havaittu lokkien sopeutuneen kaupunkielämään niin hyvin, että ne osaavat ennustaa, milloin ja mistä saa ruokaa.
Ibis-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan harmaalokit olivat oppineet ulkoa koululaisten ruoka-ajat seurattuaan koulun pihalla lounasta syöviä oppilaita. Roomassa puolestaan keväällä 2019 lokit alkoivat nokkia rottia, kun turistit eväineen katosivat kaduilta koronan myötä.
Tutkijat kokeilivat, miten paljon katseella on voimaa harmaalokkien karkottamiseksi. He laittoivat maahan linnuille houkuttimeksi sipsipussin, jonka päällä oli paino. Sitten tutkimuksentekijät odottivat, kunnes harmaalokkeja liiteli paikalle, ja joko tuijottivat niitä tai eivät tuijottaneet. Muita eleitä he eivät tehneet.
Katseella oli voimaa. Tuiman tuijotuksen kohteeksi joutuneista lokeista vain harva uskaltautui koskemaan sipsipussiin. Tuijotuskokeen tulokset julkaisi Biology Letters -tiedelehti. Tänä kesänä sinäkin voit kokeilla torilla tai terassilla lokkien häätämistä pelkällä katseella.
Harmaalokin aamuhuuto
taittuu tiiran kimakkaan
hellalla kiehuu aamupuuro
ravinto miehen rivakkaan
--
Harmaalokki, huutaa kuikka
saappaat veneen tuhdolla
kokassa köysinippu ja koussikka
venho vapaa soudella
Mauri Laakkonen
Lähteet: Hannu Jännes, Suomen luonto. Linnut; Johanna Mehtola, Suomen Luonto; Juha Laaksonen, Koko perheen luontoretki; Juhani Lokki, Göran Palmgren, Suomen ja Pohjolan linnut; Lasse J. Laine, Suomen luonto; Niko Kettunen, Helsingin Sanomat 15.3.2021; Pertti Koskimies, Opas Suomen luontoon. Miten eläimet käyttäytyvät; Pertti Koskimies, Suomen lintuopas; Sammeli Heikkinen, Apu-lehti 11.5.2022; Suomen riistakeskus; Mauri Laakkonen ja Justin Larma, Pinnalta tyyni, runoja – kuljeta enkeli sieluni. 1. ja 4. säkeistö runosta 375. Suviaamu.
Lähetä kommentti