Pikkuvarpuset syrjäyttivät varpuset taajamissa

Nyt maaliskuussa lähiympäristön pensaat ovat aamuisin täynnä pikkuvarpusten iloista sirkutusta. Kova pakkanenkaan ei hiljennä lintuja, jos ruokaa on riittävästi tarjolla. Pian parvi pelmahtaa pensaista pihaan lintujen ruokintapaikalle. Pikkuvarpuset viihtyvät nimenomaan parvissa, sillä se antaa niille suojaa ja turvaa.

Pikkuvarpuset ovat ketteriä ja eloisia taajamalintuja. Ne viihtyvät talvisin ruokintapaikoilla ja liikkuvat syksyisin suurina parvina ravinnon perässä muun muassa joutomaiden rikkaruohokasvustoissa ja viljelysmailla.

Pikkuvarpunen eroaa varpusesta punaruskean päälaen ja valkoisen sekä mustalaikkuisen posken perusteella, koiras ja naaras ovat samannäköiset. Pikkuvarpunen on varpusta pienempi ja sirompi, mutta äänekkäämpi ja aggressiivisempi. Pikkuvarpunen saattaa risteytyä varpusen kanssa, ja risteymät muistuttavat yleensä enemmän pikkuvarpusta kuin varpusta.

Pikkuvarpunen on Suomessa selvästi sopeutuva menestyjä. Sitä on auttanut runsas talviruokinta, lisäksi se vilkkaana lintuna löytää helposti monipuolista siemensyöjän ravintoa. Viroksi pikkuvarpusen nimi onkin põldvarblane eli peltovarpunen, koska se liikkuu laajemmilla peltoalueilla kuin varpunen, koduvarblane eli kotivarpunen.

Pikkuvarpunen pesii ihmisten läheisyydessä, useimmiten pönttöön, jopa lintujen kerrostaloon. Jos omalle piharuokintapaikalle ilmestyy talvella pikkuvarpusia, ne saattavat jäädä pesimäänkin, mikäli pihapiirissä on tarjolla pönttöjä.

Linnunpönttöjä puhdistettaessa on havaittu, että linnut yleensä rakentavat niihin sisälle oman pesän luonnonmateriaaleista, kuten heinistä, höyhenistä ja oksista. Pikkuvarpusta on sanottu lintumaailman sottapytyksi, sillä se täyttää pönttönsä sillä materiaalilla, mitä löytää keväisin ympäristöstä; pöntöistä on löytynyt jopa muovipussin palasia ja värikkäitä pääsiäishöyheniä. 

Pikkuvarpusella on voimakas poikastuotto, sillä se kasvattaa yleensä kaksi isoa poikuetta kesässä. Monessa muussa Euroopan maassa pikkuvarpunen on taantuva laji, näin on käynyt esimerkiksi Isossa-Britanniassa. Pikkuvarpunen on viety varpusen tavoin Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin, mutta se ei ole kotiutunut samalla tavalla kuin varpunen.

Suomessa pikkuvarpunen pesi 1900-luvulla harvalukuisena Ahvenanmaalla ja toisaalta pienellä alueella Kaakkois-Suomessa itärajan tuntumassa. Vielä 50 vuotta sitten pikkuvarpunen oli suorastaan harvinaisuus Suomessa ja varpunen puolestaan menestyvä joka paikan kulttuurilintu, mutta nyt pikkuvarpunen on monin paikoin jo varpusta yleisempi. Pikkuvarpusen pesimäkanta lähti nousuun 1980-luvun alkupuolella ja kaksinkertaistui 30 vuodessa, se on nyt arvion mukaan 140 000 – 200 000 paria. 

Runsastuminen on ollut niin voimakasta, että muusta lintulajistostamme ei löydy vastaavaa.
Pikkuvarpunen on levittäytynyt laajalti Suomeen asutuskeskuksiin ja maaseudulle, nyt se pesii jo Etelä-Lappia myöten. 1990-luvun puolivälistä lähtien kanta moninkertaistui, ja kannankasvu jatkui vuoteen 2020 asti, mutta kääntyikin laskuun seuraavana vuonna.

Ruokintapaikkamme siemensekoitukset näyttävät maistuvan pikkuvarpusille, lisäksi ne ovat oppineet nokkimaan talipalloja. On hauska seurata, kun pikkuvarpuset syövät kuorittuja auringonkukan siemeniä ja pyörivät ruokinta-automaatissa kuin karusellissa ikään, ensin yhteen suuntaan ja sitten toiseen. Lintumökin reunoillakin on tungosta, kun pikkuvarpuset kurkottelevat jyväsekoitusta molemmilta puolilta. Myös verkossa oleva talitanko maistuu, ja lintuja tarrautuu tankoon niin monta kuin siihen mahtuu.

Pikkuvarpunen on pesimäaikaa lukuun ottamatta siemensyöjä, joka joutuu talvisin turvautumaan lintulautojen antimiin. Pikkuvarpuset ovat pihassamme usein syömässä samaan aikaan kuin keltasirkut, liki yhtenä parvena. Kun seuraan lintuja, näen sirkkujen yhtäkkiä säpsähtävän jotain ja säntäävän vikkelästi lähimpään kuuseen, pikkuvarpuset puolestaan lennähtävät viereiseen pystykatajaan. Eikä aikaakaan, kun ne kaikki ovat taas takaisin aterioimassa.

The little sparrow
on my eave drainpipe
Is looking around

eli haiku suomennettuna

pikku varpunen
räystääni rännillä
katselee ympäriinsä

Jack Kerouac/Arto Lappi

Lähteet: BirdLife. Tapahtumat. Pönttöbongaus 2021; Hannu Jännes, Varpuset. Suomen luonto; Juhani Lokki, Jörgen Palmgren, Suomen ja Pohjolan linnut; Kati Ronkainen, Yle Uutiset Luonto 10.4.2013; Lasse J. Laine, Suomen luonto, Tunnistusopas; Linnut. Suomen Luonto 28.2.218; Lintuatlas, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto; LuontoPortti; peda.net; Ornitologi Lars Jonsson; Samuli Haapasalo, Suomen Luonto 5.5.2017; Silja Aitoaho, Kaleva 15.8.2016; Poetry, A Children´s Collection, Jack Kerouac, Haikujen kirja, suom. Arto Lappi, Sammakko.