Espanjansiruetana eli tuttavallisemmin ja pelottavammin tappajaetana luokitellaan Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi. Sekä espanjansiruetana että ukkoetana ovat suuria etanoita, mutta ukkoetana on selvästi kookkaampi. Ukkoetana on Suomen ja koko Euroopan suurin maaetana, parhaimmillaan jopa 20 sentin pituinen, espanjansiruetana puolestaan on 7 – 15 senttiä pitkä ja peukalon paksuinen.
Espanjansiruetanan yleisin väri on likaisen oranssinpunaruskea, mutta etanat voivat olla myös harmahtavia tai lähes mustia. Ukkoetanan väri puolestaan vaihtelee harmaan tai ruskean eri sävyinä, lisäksi sillä on selän keskellä vaalea ja kyljillä musta pitkittäisjuova. Ukkoetana kuuluu harjaetanoihin, minkä merkkinä sillä lähtee harja hännästä päätä kohti. Sen sijaan espanjansiruetanan selkä on tasainen. Alla on siruetana.
Selvin espanjansiruetanan ja ukkoetanan välinen ero on kuitenkin hengitysaukon sijainnissa. Se sijaitsee kilvessä etanan pään oikealla puolella: siruetanalla aukko on kilven etuosassa ja ukkoetanalla takaosassa. Yllä on siruetana.
Jos edelleenkään et ole varma, kummasta etanasta on kyse, kaadapa etana kyljelleen vaikka tikulla. Silloin näet, että espanjansiruetanan maata vasten oleva antura on yksivärinen. Ukkoetanalla antura on kolmijuovainen, siinä tummat reunat ja vaalea keskiosa. Niin minäkin tein ja tarkistamisen jälkeen käänsin etanan takaisin mahalleen.
Etanoilla on ylempien tuntosarvien päässä silmät, mutta näköaisti ei ole kummoinen. Raastinkieli on täynnä pieniä teräviä hampaita ja toimii raastinraudan tapaan. Miltei kaikki Suomen 22 etanalajia syövät myös raatoja. Ukkoetana elää useimmiten metsässä syöden sieniä ja lahoavaa kasviainesta. Sen sijaan espanjansiruetana aiheuttaa massatuhoja puutarhassa. Molemmilla etanoilla on äärettömän hyvät aistit, tuntosarvillaan ne haistavat niin ruuan kuin parittelukumppaninkin. Alla on ukkoetana.
Kaikki etanalajit ovat kaksineuvoisia eli hermafrodiitteja: niillä on sekä naaraan että koiraan sukupuolielimet, ja parittelun jälkeen molemmat etanat munivat. Yksi siruetana voi tuottaa yli 300 munaa, sen sijaan ukkoetana munii reilun kymmenen munan ryhmän karikkeeseen yhden tai useamman kerran kesässä. On arvioitu, että jopa 80–90 prosenttia etanoiden poikasista päätyy muiden eläinten ravinnoksi.
Tavallisesti aikuiset espanjansiruetanat ja ukkoetanat kuolevat Suomen talvessa, mutta osa niistä voi kuitenkin talvehtia suotuisissa paikoissa. Kylmä ja vähäluminen talvi yleensä pienentää etanakantoja, mutta niiden munat kestävät kuitenkin hyvin talviolosuhteita. Keväällä kuoriutuneesta etanasta tulee aikuinen vasta loppukesällä, jolloin se saavuttaa täyden mittansa. Alla on siruetana.
Vaikka tappajaetanat viihtyvätkin yleensä samalla asuinpaikalla, ne ovat pikkuhiljaa valtaamassa lisätilaa koko Suomesta. Ensimmäiset tappajaetanahavainnot tehtiin viitisentoista vuotta sitten Ahvenanmaalla ja kymmenkunta vuotta sitten mantereella, mutta nyt etanat ovat levittäytyneet jo Pohjois-Suomea myöten.
Espanjansiru- eli tappajaetana onkin levinnyt räjähdysmäisesti, ja varsinkin eteläisessä Suomessa siruetanat alkavat olla yhtä iso riesa kuin lehtikotilot. Ne syövät lähes kaiken mitä puutarhassa tulee vastaan, yhtä hyvin salaatit kuin perennatkin – ja vaikka maassa pesivien lintujen poikaset. Espanjansiruetanat ovat useimmiten liikkeellä yöaikaan, sillä ne kuivuvat herkästi auringon paisteessa. Sadesäällä ne voivat liikkua myös muuhun aikaan, ilmeisesti sen vuoksi havaitsin siruetanan aamun lenkkipolullani.
Puutarhaan tuskin tulee kerralla espanjansiruetanoiden joukkohyökkäys, vaan ne lisääntyvät vähitellen. Kantaa ei Suomesta saada enää kokonaan hävitettyä, mutta jotain on silti tehtävissä. Paras torjuntatapa on asiantuntijoiden mielestä etanoiden poiminta ja hävittäminen. Tehokas etanatorjunta on paras aloittaa jo keväällä ennen kuin talven yli selvinneet aikuiset yksilöt ehtivät munia.
Suomessa espanjansiruetanalla ei ole loisia eikä muita luontaisia vihollisia, myöskään sammakot, siilit ja mäyrät eivät pysty estämään etanakannan leviämistä. Luonto saattaa silti ajan myötä hoitaa ongelman. Yllä on siruetana.
Espanjansiruetana ei ainoastaan tuhoa kasvustoa, vaan sillä on muitakin haittavaikutuksia. Sen erittämä lima nimittäin sisältää bakteereja ja levittää tauteja, jotka voivat olla vaarallisia sekä ihmisille että kotieläimille. Risteytyessään muiden etanoiden kanssa siruetana myös vahingoittaa alkuperäislajejamme.
Tappajaetana on syytä tunnistaa, ettei vahingossa tapa ukkoetanaa. Ukkoetana on puutarhassa harmiton kaveri, sillä sen pääravintoa ovat lahoavat kasvit ja sienet. Ukkoetanat elelevät metsässä ja päätyvät pihapiiriin yleensä vahingossa, ne ovat liikkeellä keväästä myöhään syksyyn ja pitävät varsinkin syksyn sateista. Alla on ukkoeteana.
Ukkoetana on yleinen metsälaji Tornio–Suomussalmi-linjan eteläpuolella, silti olen tavannut sen vain pari kertaa. Mustikkatyypin sekametsää Suomessa riittää, joten ukkoetanan elinympäristö ei ole uhattuna. Sen sijaan pitkät kuivat ja kuumat kaudet voivat tehdä niiden olon tukalaksi, sillä kuumuus kuivattaa etanaa, eikä se pysty tuottamaan keholleen ja liikkumiselleen elintärkeää limaa takapään limarauhasesta. Se pystyy kuitenkin viettämään pitkiäkin aikoja kostean kasvillisuuden suojassa tai syvemmällä karikkeessa.
Kotilo, kotilo
Älä syö kaikkea
Kohta tulee iso ukkoetana, ja syö sinut
Mene piiloon maan alle tai hyppää akvaarioon Liisan lemmikiksi
Ukkoetana sanoo jurosti mahtinsa tietäen
Minä en tarvitse kotia selkääni.
Sorvatar
”Kerran metsäpohjaa lakaistessaan tonttu astui etanan päälle. Siitä lähtien on harjaetanoiden kilvessä ollut pottuvarpaan jälki.” Kirjasta Suomen kotilot ja etanat.
Lähteet: Anne Koivunen, Pekka Malinen, Hannu Ormio, Suomen kotilot ja etanat; Eeva Hannula, Yle. Kotimaa 3.8.2015; Johanna Mehtola, Suomen Luonto 7/2014; Lahden seudun luonto; Puutarha.net; laji.fi/espanjansiruetanan Samppa Rautio, Iltalehti 6.6.2019; Tiina Jensen 3.8.2019. Yle Luonto/ Kerstin Engstrand; Vieraslajit.fi/Espanjansiruetanan esiintyminen Suomessa; Ötökkätieto; Sorvatar 8.12.2018, Kotilo-runon alkuosa.
Lähetä kommentti