Tutkimustulosten mukaan viime jääkauden aikana 40 000 – 9500 vuotta sitten Euroopassa eläneet ketut olivat hämmästyttävän samanlaisia kuin meidän kettumme nyt. Geenit ovat virranneet idästä länteen, kettu ja susi ovat nimittäin ne koiraeläimet, joista on löydetty Euroopassa eniten jäänteitä viime jääkauden ajalta. Sen jälkeiseltä lämpökaudelta ketusta onkin sitten tehty jo ylivoimaisesti eniten löytöjä. Kettu näyttää siis selviytyneen lähes missä oloissa tahansa.
Nykyisin puhutaan kettujen maaltamuutosta uutena ilmiönä. Biologi Timo Vuorisalon mukaan kettu on kuitenkin ollut meillä tavallinen kaupunkivieras jo 1800-luvulla. Sitäkin vanhempia kettupopulaatioita on ollut kaupungissa tai ainakin Turussa, sillä ennen 1700-luvun puoliväliä Turun tuomiokirkon papin Samuel Wacklinin kerrotaan tappaneen 56 kettua Kakolanmäeltä.
Hevoset olivat 1800-luvulla tärkein kulkuväline, ja niiden rehuvarastojen luona vilisi kettujen lempiruokaa myyriä. Myös jätehuolto oli alkeellinen, joten kaikkiruokaiselle repolaiselle riitti ravintoa. Siinä pari hyvää syytä kettujen viihtymiseen kaupungissakin.
Kettujen kaupungistumisessa on kolme vaihetta. Aluksi ne kävivät vain saalistamassa kaupunkialueella, mutta pysyvä elinpiiri oli sen ulkopuolella. Toisessa vaiheessa eläimet muuttivat reviirinsä kaupunkiin. Tuoreimmat havainnot kertovat, että ketut ovat siirtyneet jo kolmanteen vaiheeseen, sillä ne ovat niin tottuneita ihmisen läsnäoloon, että pesivät kaupungin sisällä. Varsinkin eteläisen Suomen kaupungeissa ketuista näyttää tulleen jopa tuttavallisia. Onko pihapiiriin tullut kettu peloton vai kesy? Asiantuntijoiden mukaan se on todennäköisesti peloton yksilö ja oppii hyödyntämään ihmisen tarjoamaa apua eli kesyyntyy.
Venäläinen geneetikko Dmitri Beljajev aloitti vuonna 1959 kokeen nähdäkseen, miten ketut kesyyntyvät. Hän onnistuikin kesyttämään ketun muutamassa sukupolvessa. Tätä ilmiötä kutsutaan domestikaatiosyndroomaksi, ja sen kuvasi aikoinaan jo evoluutioteorian isä Charles Darwin. Biologi, tiedetoimittaja Maija Karala on kirjoittanut artikkelin tuosta Beljajevin tutkimuksesta.
Havaintojen perusteella kettuja esiintyy meillä koko maassa, myös suurimmissa kaupungeissa ja tunturialueella, sama tulos on saatu myös Luonnonvarakeskuksen riistakolmiolaskennoissa. Kaupunkiketut ovat jo useiden sukupolvien ajan tottuneet elämään lähellä ihmistä, ja niistä on tullut rohkeampia kuin harvaan asutuilla alueilla elävistä lajitovereistaan. Ylen Luonto-Suomen nisäkäsasiantuntija Heidi Kinnusen mielestä se on osittain perimän ja osin oppimisen tulosta.
Kettu pyydystää erittäin ahkerasti myyriä. Sen vuoksi kettuja voi pitää hyötyeläimenä varsinkin kaupungeissa, sillä myyrät levittävät punkkeja. Ketut pitävät siis hiiri- ja myyräkannat kurissa, samoin ne hävittävät rottia.
Jotkut kissojen ja koirien omistajista ovat olleet näkevinään, että kettu on yrittänyt käydä lemmikin kimppuun. Riista-asiantuntija Matti Sundelin mukaan kettu tuskin havittelee kotieläintä ruuakseen, mutta ehkäpä kaverikseen. Hänen mielestään kissan tai koiran ja ketun lähempi tutustuminen kannattaa kuitenkin estää, koska ketuilla on paljon kapia, mikä on ikävä sairaus lemmikkieläimellä.
Kettu etsii parittelukumppania tammi-maaliskuussa. Näinä aikoina saatat siis kuulla haukahduksia, joilla kettu-urokset kutsuvat naaraita. Maaseudulla tai kaupungin ulkopuolella ketut perustavat pesäluolansa kiviröykkiöön tai hiekkarinteeseen. Kaupungistuneille ketuille asumattomat talot ja niiden perustukset muodostavat nykyisin mieluisan asuinsijan. Samoin niille kelpaavat piharakennukset tai vaikkapa automyymälä, jonka alla kettuvanhemmat kasvattivat viime kesänä pentujaan Suomen Luonnon artikkelin mukaan. Viereisellä tontilla oli huoltoasema, niinpä pennut tottuivat nopeasti ihmisiin ja kaupunkielämään.
Touko-kesäkuussa syntyvien poikasten lukumäärä vaihtelee huomattavasti ravinnon määrän mukaan. Kuukauden ikäisenä poikaset kurkistelevat jo ulos pesästä ja alkavat tutustua pesäkolonsa ympäristöön turvallisesti emon valvonnassa. Kettujen pennut ovat leikkisiä ja oppivat sillä tavalla myöhemmän elämän tarpeita.
Erään juhannuksen tienoilla kuulin Lappeenrannan Linnoituksen lähellä asuvasta kettuperheestä, niinpä läksin etsintämatkalle. Aikuisia kettuja en nähnyt, mutta löysin kaikki kolme pienokaista temmeltämässä teollisuusraiteella ja sen läheisyydessä. Ne vähät välittivät minusta, tosin kuvasin niitä etäältä.
Kanavarkaan ajat ovat ohitse ja monet ketut ovat siirtyneet taajamiin, joissa on tarjolla enemmän ravintoa, vähemmän vihollisia ja metsästyksen aiheuttama stressikin puuttuu. Osasta on tullut jopa aitoja citykettuja, jotka ovat voittaneet pelkonsa ja sopeutuneet elämään ihmisen läheisyydessä. Ketut ovat siis muuttaneet maalta kaupunkiin paremman elintason perässä.
Kettu, tuliturkki
aidan takaa kurkki
näkyisikö pihamaalla
nam, nam, syötävää.
Sulavasti niin kuin tali,
pujottautui aidan ali.
Ja kohta oli hampaissa
jo kana muheva.
Jukka Itkonen
Lähteet: Alice Karlsson, Suomen Luonto 5.2.2018; Anniina Liimatainen, Maaseudun Tulevaisuus 31.7.2020; Antti Halkka, Krister Karttunen, Ulla Kokko, Pertti Koskimies, Juhani Lokki, Petri Nummi, Seppo Parkkinen, Teuvo Suominen, Kalle Taipale, Kotimaan luonto-opas; Arto Kurtto, Lasse J. Laine, Seppo Parkkinen, Markku Varjo, Suomalaisen luonto-opas; Elina Kaakinen. Ylen Luonto-Suomen nisäkäsasiantuntija Heidi Kinnunen Yle Uutiset 4.1.2020; Hirvikota; Ilmatieteen laitos; Jouni Tikkanen, Suomen Luonto 1/2021; Juha Laaksonen, Koko perheen luontoretki; Jyväskylän yliopisto. Koppa; Kaisa Häkkinen. Tiede. Helsingin Sanomat 2.10.2012; Kari Kytö, Maaseudun Tulevaisuus 31.7.2020; Lasse J. Laine, Suomen luonto. Tunnistusopas; Luontoilta, toimittaja Veikko Neuvonen; LuontoPortti; Pertti Koskimies, Opas Suomen luontoon. Miten eläimet käyttäytyvät; Maija Karala, Erään planeetan ihmeitä 7.4.2015; Mari Pihlajaniemi, Suomen Luonto 28.6.2018; Nathan Anderson, Kettu, unsplash; Ranua Zoo, Lapin arktinen eläinpuisto; Riikka Tervonen. Kieli kartalla. Kielikello 1/2014; Riistakolmiot.fi; Suomen luonto. Eläimet. Kettu. Asko Kaikusalo. Kaarina Kauhala. Pirkko Ukkonen; Riistakolmiot.fi; Seppo I. Seppälä 25.5.2009; Tuomas Heinonen, Suomen Luonto 14.11.2019; tuomas.salste.net; Yle Lahti. Luonto. Riista-asiantuntija Matti Sundelin; 23.8.2011/9.4.2012; Jukka Itkonen, Hirvi irvistää.
Lähetä kommentti