Kaunis luminen talviluonto on hemmotellut meitä tänä vuonna joka puolella Suomea. Luonnossa liikkumisen tapoja on yhtä monta kuin on sinne lähtijöitäkin. Kävijätutkimusten mukaan suomalaiset hakeutuvat luontoon erityisesti maisemien, tunnekokemusten ja rentoutumisen vuoksi. Nyt korona-aika on saanut ihmiset luontopoluille ja laavuille niin runsaasti, ettei koskaan aikaisemmin ole vastaavaa nähty.
Runsas kolmannes kaikesta aikuisten vapaa-ajan liikunnasta ja ulkoilusta tapahtuu luonnossa. Luonto voikin olla rentouttavampi kuin rakennettu ympäristö, koska se tarjoaa myös esteettisiä elämyksiä. Luonto on sekä liikkumispaikka että liikkumaan innostaja, sillä se ikään kuin houkuttelee kaikkina vuodenaikoina luokseen. Vaihteleva maasto myös innostaa liikkumaan reippaammin kuin kaupunkiympäristö.
Tänä talvena metsä ja jää ovat kutsuneet meitä monien viikkojen ajan laduille, luistelureiteille ja poluille tai uusimpana trendinä villasukkajuoksuun. Minusta se on kyllä uusvanha idea, sillä minä juoksentelin siskojeni kanssa lapsena pitkin hankia isän kolmet villasukat jalassa. Lumikenkäily tai lumikenkäsukset tuovat ulottuville reitittömätkin maastot, onhan lunta vielä jäljellä melkoisesti. Pian saamme iloksemme myös hankiaiset eli kantavat hanget, joilla kelpaa viilettää.
Yli kaksi miljoonaa suomalaista ilmoittaa harrastavansa kävelyä. Maastossa käveleminen vaikuttaa monella tavalla ja sopii kaikenikäisille. Terveydelle on hyväksi kävellä reippaasti puoli tuntia päivässä, vaikka vain vähän kerrallaan. Sitä paremmin tulee tietysti lähdettyä ulkoilemaan, mitä vaivattomampaa se on.
Minun kaupunginosastani on helppo lähteä niin metsäpolulle kuin hiihtoladullekin. Lenkkeilemässä käyn yksin tai mieheni kanssa ainakin joka toinen päivä, tavallisesti sauvomme reippaasti tunnin pitkin metsiä. Olemme nimenneet lenkit muun muassa Annelin lenkiksi, Olgan lenkiksi, rantalenkiksi ja metsälenkiksi maaston tai sijainnin mukaan. Fyysisten kuntovaikutusten lisäksi ulkona liikkuminen virkistää mieltä ja kotiinpaluun jälkeen on rento, hyvä olo.
Liikkuessamme haemme luonnosta tietoisesti tai alitajuisesti virkistystä, rentoutumista, rauhaa, hiljaisuutta, kauneutta ja erilaisia elämyksiä. Tämän hetken paras tieteellinen tutkimustulos liikunnan ja luonnon yhteisvaikutuksesta on näyttö mielialoihin liittyvästä lyhytkestoisesta hyödystä. Lyhytkin luonnossa oleminen vaikuttaa, sillä tutkimusten mukaan jopa kymmenen minuutin luonnossa oleskelu laskee sykettä, hengitystiheyttä, verenpainetta ja vähentää stressihormonia.
Kaksi tuntia viikossa riittää lisäämään itsearvioitua terveyttä ja yleistä hyvää oloa. Elimistö rauhoittuu ja mieli virkistyy sitä tehokkaammin, mitä pidempään luonnossa oleskelee, mutta toisaalta sillä ei ole merkitystä, mitä luonnossa tekee ja kuinka pitkinä jaksoina. Tarkkoja minuuttimääriä tärkeämpää on ylipäätään lähteä luontoon ja ennen kaikkea nauttia siellä olostaan. Minulle luonnon sekä sen eläinten, lintujen ja kasvien havainnointi on ympäri vuoden mieluisaa ja saan siitä itselleni paljon energiaa. Usea meistä löytää mielipaikkansa juuri luonnon helmasta; tutkimuksissa onkin todettu, että mielipaikoissaan ihminen pystyy säätelemään olotilaansa terveyttä edistävään suuntaan. Sienestys ja marjastus ovat syyskesällä monelle tärkeitä, vaeltaminen ja geokätköily jollekulle toiselle – ne kaikki ovat lisäksi oivallisia liikunnan muotoja.
Ulkoilu- ja luontoharrastukset ylläpitävät myös ihmissuhteita. Toisaalta myös yksin liikkuminen tekee hyvää, jos kaipaa vastapainoa kiireiseen arkeensa ja ihmisten paljouteen. Tällä hetkellä eli pandemian aikana suositellaankin liikkumista nimenomaan yksin tai omien perheenjäsenten kanssa. Olet varmaankin huomannut, miten luonnossa mieli tyhjenee ja ajatukset selkiintyvät. Omakohtaisena muistumana tulee mieleeni juoksulenkit töiden jälkeen. Kun läksin kotoa, päässä tuntui olevan puristavan tiukka pipo. Juostessani tuohon pipoon ikään kuin tuli reikiä, kun huolet hävisivät pikkuhiljaa taivaan tuuliin. Kotiin päästyäni minulla ei ollut päässäni enää minkäänlaista pipoa!
Uusia voimapolkuja on perustettu ainakin Parkanoon, Helsinkiin ja Mikkeliin. Seitsemisen kansallispuistossa Ylöjärvellä runot rytmittävät voimapolkua, jonka ohjetaulut on suunnitellut Tampereen yliopiston psykologian professori Kalevi Korpela. Tauluissa on huomioitu luonnossa vietetty aika sekä muutokset kehossa, mielialassa ja tarkkaavaisuudessa. Voimapolku syntyi osana Metsäntutkimuslaitoksen eli Metlan ja Tampereen yliopiston Terveyttä metsästä -hanketta. Idea on nyt viety myös Luxemburgiin, Ranskaan ja Ruotsiin eli se on suomalainen vientituote.
Japanissa metsässä ulkoilusta käytetään ilmausta shinrin-yoku, joka on suomennettavissa metsäkylvyksi. Tämä tarkoittaa terapeuttista kävelyä metsässä, jossa ihminen intuitiivisesti tuntee olonsa hyväksi ja voi käyttää kaikkia aistejaan. Esimerkiksi puista haihtuvien ainesten tuoksu, veden ääni ja kauniit maisemat aktivoivat ihmisessä mielihyvää ja yhteenkuuluvuuden tunnetta luonnon kanssa.
Japanissa on tutkittu 2000-luvulla metsän vaikutusta ihmisen fysiologiaan, esimerkiksi keskushermoston toimintaan ja stressiin liittyviin merkkiaineisiin veressä ja syljessä. Tutkimuskohteina käytettyjä metsiä on sertifioitu terveysmetsiksi. Niiden käytön edistämiseksi on koulutettu metsäterapeutteja ja luotu erityisiä metsäkylpyohjelmia, joissa kansalaisia ohjataan metsäkäynneille.
Aurinko pilkistää pilven takaa lumiseen metsään
Siis lähde linnuntietä,
jos joudat, kulkemaan,
ja juhlahetki vietä
kun saavut linnuntietä
metsään tuuheaan.
Juupelijuhla varmaan
metsän salissa on:
näet pilven takaa harmaan
pilkistelevän armaan
iloisen auringon.
P. Mustapää
Lähteet: Anne Brax, WWF-lehti 1/2020/Luonnonvara-keskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen; Anne Kuusisto, 25.4.2018; Annukka Alapappila 5.4.2019, Sydänliitto; Anu Kylvén, Suomen Mielenterveys ry, Mieli ry; Ann Ojala ja Liisa Tyrväinen, Mielenterveys-lehti 3/2015; Luontokortit. Luontosivusto; Metsähallitus; Reumaliitto; Suomen Mielenterveys ry; Sydänliitto; UKK-instituutti 18.1.2021; P. Mustapää, Aurinko pilkistää pilven takaa lumiseen metsään -runon kaksi ensimmäistä säettä.
Lähetä kommentti