Kuusenkäpy on tuhti eväspaketti

19 joulukuuta 2020

Aina ei tule tähyiltyä pitkien puiden latvuksiin, mutta kun näin liki kolmekymmentämetrisen kuusikomeuden makaavan maassa pitkin pituuttaan, niin näky oli havahduttava – paksu runko ja suuri latvus, jonka pitkistä oksista roikkui uskomattoman paljon käpyjä. Mökin viereisen hakkuuaukon reunasta tuuli oli nimittäin kaatanut alkukesällä pitkän kuusen, jonka mieheni karsi ja sahasi pölkyiksi – tulipa paljon saunapuita.

Vaikka tuulen kaataman kuusen oksat notkuivat nyt kävyistä, on käpysato ollut pitkään alamaissa. Turun yliopiston erikoistutkijan Vesa Selosen mukaan taudit ja hyönteiset saattavat verottaa siemensatoa enemmän leutoina kuin kylminä talvina. Muutoksen tuulet kuitenkin puhaltavat, sillä tänä vuonna sato oli pitkästä aikaa hyvä varsinkin eteläisessä Suomessa. 

Kuusen käpyjä kerätään vain hyvinä satovuosina. Runsaat satovuodet ovatkin käpyjen kerääjille vilkasta aikaa, sillä talteen olisi saatava mahdollisimman paljon siemeniä sisältäviä käpyjä taimien kasvattamista varten.  Kerätyt siemenet toimitetaan taimitarhoille, joissa niistä kasvatetaan pottitaimia.

Hehto eli sadan litran säkki käpyjä painaa reilut 30 kiloa, ja sadasta litrasta kuusenkäpyjä tulee 0,6 - 1,5 kiloa puhdistettuja siemeniä. Kilosta siemeniä saa kasvatettua taimitarhalla yli 100 000 taimea, joten pieneltä tuntuvat kilomäärät tuottavat kuitenkin suuren määrän taimia. Runsaat kaksi sataa tuollaista pientä kuusentainta mekin istutimme saaren hakkuualueille viime kesänä. 

 
Kävyt muodostuvat havupuiden kukinnoista. Hyvän kukinnan taustalla ovat edelliskesän lämpimät säät, jotka edistävät kukka-aiheiden muodostumista. Kun kuuset kukkivat punaisenaan, käpysadosta voidaan odottaa runsasta. Käpy on siis kuusen emikukinto, joka pölytyksen jälkeen puutuu ja kääntyy sitten roikkumaan oksasta alaspäin.

Siemenet kehittyvät kävyn suomujen suojassa ja saavat suomun seinämästä lenninsiiven, jonka avulla ne kypsyttyään liitelevät kevättalvella hangelle tai sulaan maahan - mikäli niitä ei ole ehditty syödä parempiin suihin tai nokkiin ennen sitä. Mikään eläin ei kuitenkaan syö käpyä sellaisenaan, vaan kaivaa ruuakseen kävyn suomujen sisältä öljypitoisia siemeniä.

Havupuun siemenessä on kaikki, mitä nuori kasvi tarvitsee kasvun alkupyrähdykseen: runsaasti energiaa, proteiinia ja rasvaa. Ei siis ole ihme, että monet eläimet näkevät kovasti vaivaa saadakseen puunsiemeniä ravinnokseen. Tällaisia siemensyöjiä ovat oravat, käpytikat, käpylinnut sekä metsämyyrät ja -hiiret sekä monet muut eläinlajit, joista jokainen tavoittelee siemeniä omalla tyylillään ja välineillään.

 
Metsän eläimistä erityisesti oravat ovat riippuvaisia käpysadosta, ne ravitsevatkin itseään mieluusti kuusen siemenillä. Oravien jälkeensä jättämät kävyt on helppo tunnistaa, eikä niitä oikeastaan voi sekoittaa muiden syöjien jälkiin. Metsähiiret ja metsämyyrät kiipeilevät puolestaan hämärän aikaan hakemaan puista ravintoa, mutta hyödyntävät myös lintujen ja oravien maahan pudottamia käpyjä. Myös urpiaiset ja tiaiset saattavat syödä havupuiden siemeniä, jos vain saavat kävyt rikki.

Käpytikka ja käpylinnut ovat nimensä mukaisesti käpyjen avaamisen ammattilaisia. Esimerkiksi käpytikka etsii sopivan näköisen kuolleen puun, johon se hakkaa kävyn mentävän kolon. Tätä koloa hyödyntäen lintu saa kammettua nokallaan kävyn suomut auki. Myös ristinokkaiset käpylinnut ovat erikoistuneet käpyjen käsittelyyn, eivätkä pikkukäpylinnut käytännössä syö mitään muuta kuin kuusenkäpyjä ja isokäpylinnut männynkäpyjä. Käpylinnuilla on omanlaisensa taktiikka: käpy näyttää aivan ehjältä, mutta jokainen suomu on siististi leikattu pituussuunnassa halki ja siemen napattu notkean kielen avulla talteen.

 
Paitsi tärkeään tehtäväänsä eläinten ruuaksi, käpyjä voi käyttää myös leikkiin ja askarteluun. Lapsuuteni leikeissä minulla oli kuusenkävyistä tehtyjä tikkujalkaisia lehmiä, kävyistä sain myös oivalliset seinäkellon puntit. Aikuisena olen askarrellut kuusenkävyistä jouluksi niin kransseja kuin enkeleitäkin.

käpy ei puhu,
kuusen käpy, eikä männyn,
mutta
kuiskata osaavat.

kun hiljaa heitä kuuntelee niin
ymmärtää miksi kannattaa
välillä
olla vain
käpy.

käpy on puun juttu,
ihmisillä toisenmoiset,
mutta
kummallakin samanmoiset.

Esa Kärhä

Lähteet: Hannu Kaskinen, Taloustaito 14.7.2020; Maija Karala, Uudenkaupungin Sanomat 27.11.2014; Leena Kalliokoski, Kotiliesi. Käsityö 28.10.2018; Mari Pihlajaniemi. Luonto, Satakunnan Kansa 15.8.2020; puuntuottajat.com. admin 25.2.2013; Sauli Sarkanen, Sydän-Hämeen lehti 19.1.2020; TAtu Hokkanen, Luonnonvarakeskus Luke 21.3.2019;Turun Sanomat, Luonto 13.11.2012; UPMMETSÄ; vintti.yle.fi/lauantaivekkari; Esa Kärhä, esutsu.blogspot.com. samanmoiset… 19.10.2016.

6 kommenttia

  1. Kiitos, olipas valaiseva kirjoitus :-)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Susanna, sinä olet myönteinen ja valoisa!

    VastaaPoista
  3. Meidän joulukuusi (viljelty, siperialainen?) on täynnä kuusenkäpyalkuja. Miten valmistetaan syötäväksi ja million muuttuu puiseksi? Olemme monet kerrat keittäneet kuusenkerkkämarmeladia, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun kuusi "kukkii ".

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommentistasi Johan.
    Teillähän on ihastuttava joulukuusi, lahjoitti teille kukatkin.

    https://sirpanluontoblogi.blogspot.com/search?updated-max=2017-01-24T20:00:00%2B02:00&max-results=5&start=261&by-date=false
    No onkos tullut kesä nyt talven keskelle -postauksessani käsittelen kuusta ja sen kukkia.

    Alla on kirjaviisautta kuusen kukista.

    Joskus kuusi alkaa kukkia punaisin pikkukävyin. Ne ovat kuusen hedekukintoja, joista tulee kuusen siitepöly. Ne kannattaa poimia salaattiin tai napostella terveellisenä välipalana.

    Te olettekin tehneet maittavaa kuusenkerkkämarmeladia. Minä tein kerran kuusenkerkkäsiirappia ja -juomaa.

    Kuusenkerkissä on paljon C-vitamiinia – joulun jälkeen kuusi kannattaa hyödyntää keittiössä - Jutut - Aarre (aarrelehti.fi)

    Nyt tekstini vähän pomppii Yllä mainitsin hedekukinnot. Luonnossa kehittyvät hieman myöhemmin emikukinnot ovat noin 4 cm pitkiä, käpymäisiä ja väriltään purppuranpunaisia. Aluksi ne ovat pystyasennossa, mutta taipuvat kesän aikana alaspäin riippuviksi kävyiksi. Käpyjen väri muuttuu ensin purppuranpunaisesta vihreäksi ja syksyyn mennessä ruskeaksi.

    VastaaPoista
  5. Liitteenä kuvia seka emikukista (kävyistä) ett hedekukinnoista meidän juolukuusessa. Pidämme kuusen koristettuna syntmäpäivääni saakka (29.1). Emikukat eivät ole puisevia vielä, vaan hyvänmakuisia. Pitäisikö niistäkin keittää marmedaadia? (Mutta miten liitän kuvia??)

    VastaaPoista
  6. Kiitos tästäkin kommentistasi. Nauttikaa ihmeessä upeasta kuusestanne. Hyvää syntymäpäivää 29.1.Johan!

    Nyt minulla ei ole antaa neuvoa enkä löytänyt googlettamallakaan tietoa, voiko emikukista keittää marmeladia.Koska ne ovat hyvänmakuisia, napsikaa ne salaattina tai minä ehkä tekisin niin. Kukkien kuvia voit laittaa ainakin toiseen sähköpostiini sirpahelena.rn@gmail.com.

    VastaaPoista