Hauki, peto pienestä asti

Luupää, limatuubi, vihertorpedo. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta hauki onkin suomalaisen urheilukalastajan ykkösvastus. Yleisyytensä vuoksi se on hyvin tunnettu ja monien vanhojen sananlaskujen sekä hurjien kalajuttujen innoittaja.

Suurikokoisimpiin ja pitkäikäisimpiin kaloihimme kuuluva hauki on puhdaslinjainen petokala. Se on jurottava yksineläjä ja ainakin nälkäisenä hyökkäävä saalistaja. Sillä on suuret silmät ja suuri suu, jossa on arviolta 700 erikokoista hammasta. Pää on iso ja yläleuka krokotiilimäisesti litistynyt. Ruumiinmuodoltaan hauki on pitkänomainen, yleisväritykseltään vihreän ja keltaisenkirjava.

 

 

Hauki elää lähes kaikkialla Euroopassa. Erään tutkimuksen mukaan niitä asustaa noin 80 prosentissa Suomen ja Ruotsin järvistä. Se onkin toiseksi yleisin kala maassamme, ei runsaudeltaan mutta esiintymiseltään. Haukikantamme ovat suhteellisen vakaat erityisesti sisävesissä, vaikka paikoin on havaittu kannan selvästi heikentyneen. Taantumisen syyt ovat monissa tapauksissa epäselviä, mutta todennäköisesti ilmiö johtuu ympäristön muutoksista. Hauki on Ahvenanmaan maakuntakala, ja sen kalastuksella on suuri merkitys Lounais-Suomen saaristoalueella.

Hauki suosii lahtia ja salmia, mutta saattaa elää ja tulla toimeen monenlaisissa ympäristössä. Eniten haukia on tavataan matalissa rantavesissä, joiden tiheän vesikasvillisuuden suojissa on hyvä väijyä saalista. Tyypillisen petokalan tavoin hauki turvautuu mieluiten nopeaan yllätysiskuun sen sijaan, että lähtisi haaskaamaan voimiaan takaa-ajoon. Siitä tulee sanonta "Lähtee kuin hauki kaislikosta".

 

 

Hauki on harrastuskalastajien runsain saalis kansalliskalamme ahvenen jälkeen, noin 95 % Suomen haukisaaliista onkin heidän pyytämäänsä. Haukea tulee siis paljon, joten on täyttä hulluutta olla sitä käyttämättä, sanoo kokki Harri Syrjänen. Kotimaan järvissä kasvanut hauki onkin hyvänmakuista ja edullista lähiruokaa!

Yleisenä ja ärhäkkänä kalastuskohteena hauki kuuluu Suomessa etenkin vapaa-ajankalastajien yleisimpiin saalislajeihin. Haukea pyydetään tunnetusti lähes kaikilla käytössä olevilla pyydyksillä, mutta saaliista enin osa eli 40 % saadaan verkoilla ja 35 % uistimella joko heittämällä tai vetäen. Seuraavaksi suosituimpina pyydyksinä tulevat katiskat ja rysät, myös syöttikoukkupyyntiä käytetään hauen kalastuksessa.

 

 

Joskus pilkkijän  mormuskaan voi tarttua tavanomaisten ahvenien lisäksi haukia. Kevätjäät ovat puolestaan varsin otollista aikaa verkkokalastajille, kun hauet ovat suuntaamassa kohti kutupaikkojaan. Haukia voidaan myös pyytää tuulastamalla syksypimeiden aikaan, nykyajankin ihmistä viehättää tuulastuksessa sen alkukantaisuus.

Hauella on aggressiivinen maine, sillä nälkäisenä sen iskurefleksin laukaisee lähes mikä tahansa sopivan kokoinen ja houkuttelevasti liikkuva eläin tai esine, useimmiten kuitenkin kala. Ennen nielaisemista hauki kääntää aina saaliskalan suussaan ja nielee sen pää edellä. Hauella onkin tärkeä tehtävä ekosysteemissämme, koska se pitää muun muassa särkikalakannan kurissa.

 

Suomen kalat -teoksen kirjoittaneen Lauri Kolin mukaan hauki syö vuosittain 100 - 150 kalaa, mutta ei juuri valikoi saalistaan. Alle kymmensenttisenä hauki on planktoninsyöjä, mutta sitten siitä tulee ahnas peto, joka saalistaa sitä suurempia yksilöitä, mitä enemmän sen oma koko suurenee. Sen vatsasta voi löytyä myös koskelon tai muun vesilinnun poikasia, sammakoita, vesimyyriä tai omia lajitovereita. Jopa piisami on joskus päätynyt hauen saaaliiksi. Saatuaan mahansa täyteen hauki lepäilee ennen seuraavaa ateriaa. 

 

 

Suomalaiset kalannimet ovat yleensä omaperäisiä, mutta niissä on myös lainoja germaaniselta tai balttilaiselta taholta. Sen sijaan hauki on poikkeuksellinen, sillä se on slaavilainen lainasana. Sen lähtökohtana on ollut varhaisempi kielimuoto, josta nykyiset slaavilaiset kielet ovat kehittyneet. Slaavilainen laina on säilynyt myös suomen lähisukukielissä eli Suomenlahden ympärillä puhuttavissa itämerensuomalaisissa kielissä, kuten viron sanassa haug.Venäjäksi hauki on ščúka.

Yleinen, suurikokoinen ja suhteellisen helposti pyydettävissä oleva hauki oli entisaikojen suomalaisille merkittävä ruuan lisä. Kuolemanjärveläinen sanonta ”Hauvin pää ja matteen maksa, ne voille ja vehnäselle vertoi vettäät” kertoo hauen arvostuksesta. 

 

 

Hauki on ainoa kala, jonka kalevalamittainen syntyhistoria tunnetaan. Runon mukaan hauki on muiden sankarien tapaan laskeutunut maahan taivaasta. Väinämöinen soittaa hauen leukaluusta tehtyä kannelta, ja Ilmarinen vie Pohjolan emännälle voittonsa merkiksi hauen pään. Veenkoiraa on pelätty ja kunnioitettu, siihen on liitetty ahneutta ja kuolemaa, mutta myös runsaasti sato-onnea.

Mytologiassa hauella on ollut ilmeisen tärkeä asema. Uskottiin, että hauki pystyy kulkemaan elävien ja kuolleiden maailman välillä, joka sijaitsi saamelaisuskomusten mukaan saivoissa eli kaksipohjaisissa järvissä. Tarinoissa hauki on jättiläiskala; saattaahan se käydä vedessä jopa ihmisen kimppuun. Petokalan uskottuihin tarunomaisiin kykyihin ja voimiin liittyy kalannimestä johdettu käsivarren koukistajalihaksen nimitys hauis. Murteissa hauiksen toisintoja ovat mm. haukiliha(s), hauisliha, haukisliha(s) ja haukinen.

 

Syyskuisena päivänä olin serkkuni Rennen kanssa uistelemassa pohjoissavolaisella järvellä tai hän uisteli ja minä istuin veneessä katselemassa kalastamista. Aamupäivän aurinko pysytteli pilven takana, niinpä rannan koivujen ja leppien ruska näytti tavanomaista himmeämmältä.

 

Veneilimme ympäri järveä useampaankin kertaan. Sähkömoottori kehräsi kevyesti eikä hiljaisuus rikkoutunut. Lokit ja vesilinnut olivat lähteneet jo muuttomatkalle, vain korppipari raakkui lentäessään lahden yli. Vedettyään riittävästi uistinta serkkupoika ankkuroi veneen ruohikon reunaan, jossa hän heitteli käyttäen erimallisia ja -värisiä vieheitä. Harmittavasti kaikki toimet olivat yhtä tuloksettomia! Kolmen tunnin jälkeen luovutimme, Ahti ei aina anna antejaan.

 

Kahden päivän päästä serkku oli ajellut veneellään ihan samoilla paikoilla ja pysähtynyt puoliväliin lahtea. Hän oli kokeillut ensin uistelua ahvenväritteisellä Rapalalla, mutta vaihtanut sen Karikkoon, jonka rungossa on kolme eriväristä vyöhykettä. Tuohon sateenkaariväritettyyn Karikkoon hauki olikin sitten napannut! Viehelaatikossa Karikko on päällimmäisenä vasemmalta neljännessä lokerossa. Kotipihassa saalis mitattiin: hauella oli painoa 7,6 kg, pituutta 102 ja ympärysmittaa 42 cm.

Vuoden 2020 suurin hauki, painoltaan 16,1 kg, jäi verkkoon Karstulan Lahnajärvessä 16. tammikuuta. Suomen kautta aikojen suurin hauki 18,8 kg pyydettiin puolestaan Iin Oijärvestä verkolla 19.5.2009.

 

Moni tuntee Aaro Hellaakosken voimakkaan runon Hauen laulu. Se on herättänyt monenlaisia tulkintoja ja analyysejä, mutta on säilyttänyt arvoituksellisuutensa. Alla on kuitenkin Lauri Pohjanpään runo Dolce far niente.

Hauki se makasi kaislikossa 

alla sinilaen
hautuvan kuumassa kaislikossa
päivää paistattaen.

Päivä se porotti, laine liplatti
laiskana makasi hauki
niin kuin vanha, uponnut ruuhi…
toinen silmä auki.

Tuolla ois punaista ahvenvatsaa,
särkeä, salakanpoikaa,
mutta en viitsi evää kääntää…
ystävät, hyvästi voikaa!

Ystäväkullat, rakastan teitä
saatte jos huovata, soutaa
tänään tämän ihanan ilman tähden.
Voi tätä päivää ja poutaa!

Särjet ne katseli tyhmin silmin.
Laiskana keinui hauki
suloisen kuumassa ruohon rinnassa,
toinen silmä vain auki. 

Lauri Pohjanpää

Lähteet: Erkki Halme, Markku Varjo toimittaneet suomeksi, Pohjolan kalat värikuvina; Fishing in Finland; larri Syrjänen; Heikki Laitinen, Kantele 4/2008; Jari Raitaniemi, Kalojen maailma. Suomen luonto; Jouni Tammi, Luukalat, haukikalat. Suomen luonto; Juho Rahkonen, Apu-lehti; Jukka Ammondt, Ruusu-Risti ry; Kalevalan kulttuurihistoria, kaku. kalevalaseura; Kalastus.com; Klaas Ruppel, Kotimaisten kielten keskus; Laura Matilainen, mtv uutiset 28.3.2015; Lauri Koli, Suomen kalat; Lauri Koli, Suomen kalat; Luke Luonnonvarakeskus; LuontoPortti; Pirjo Koskinen, YIe Luonto 8.7.2091; Risto Pyykkö, Lapin Kansa 24.3.2020; SKES Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura ry; Suomen Vapaa-ajan Kalastajien Keskusjärjestö. Vapaa-ajan Kalastaja; Vihtori Koskinen, Yle Uutiset 26.9.2014; Wikikko, kalalajit; Wikipedia; WWF. Kalalajit. Hauki; parkkinen.org; Lauri Pohjanpää Dolce far niente. Ylimmän kuvan hauki (6,5 kg 10 cm) oli tarttunut Arto ja Yrjö Lankisen verkkoon Ruokolahdella keväällä 2015.