Mesiangervon ohi on vaikea kävellä huomaamattaan, sen hienon aromin tuntee nenässä jo ennen kuin näkee itse kasvin. Angervo luo voimakkaan kesätunnelman rehevyydellään, huumaavalla tuoksullaan ja vaahtomaisilla kellanvalkeilla kukinnoillaan. Rannoilla, alavilla niityillä sekä monilla kosteilla ja valoisilla paikoilla viihtyvän, toista metriä korkean mesiangervon kasvusto on syvänvihreää.
Kaikkialla yleinen mesiangervo on hyötynyt ihmisten toimista hyvin paljon, muun muassa ojitukset ja viljelemättömät pellot ovat tuoneet sille runsaasti uusia kasvupaikkoja. Olet ehkä huomannutkin, että kosteat pakettipellot mesiangervo on saattanut vallata lähes kokonaan.
Mesiangervon eli niittymesiangervon juurakko on monivuotinen. Kasvin varttuminen kukkimisikään kestää jopa kymmenen vuotta, mutta kukinta on sitäkin näyttävämpi. Kesäkuun lopulta elokuulle elinvoimaiset mesiangervokasvustot suorastaan pursuavat kellertävän valkoisia pieniä kukkia. Niistä muodostuu suuria kukkahattaroita, joissa on vahva imelä tuoksu. Kukkien hiukan vanilliinia sisältävä haihtuva öljy houkuttelee lentäviä ja ryömiviä hyönteisiä hakemaan mettä. Sitä kukissa ei kuitenkaan ole, vaan pölyttäjät saavat palkinnokseen siitepölyä, joka tosin leviää kukasta toiseen myös tuulen mukana.
Mesiangervo on Pohjanmaan maakuntakukka. Etelä-Pohjanmaalla mesiangervo voi suotuisana kesänä avata kukkiaan jo juhannukseksi, minkä vuoksi kasvi on nimetty siellä juhannus- tai johanneksenkukaksi. Monin paikoin angervojen kukkiminen oli entiseen aikaan merkki heinänteon aloittamisesta.
Mesiangervo on Pohjanmaan maakuntakukka. Etelä-Pohjanmaalla mesiangervo voi suotuisana kesänä avata kukkiaan jo juhannukseksi, minkä vuoksi kasvi on nimetty siellä juhannus- tai johanneksenkukaksi. Monin paikoin angervojen kukkiminen oli entiseen aikaan merkki heinänteon aloittamisesta.
Kasvin nimi angervo on satoja vuosia vanha. Siitä on kymmeniä muunnoksia, kuten angerva, angervoinen ja ankelia. Tarkempi lajinimi mesiangervo on Elias Lönnrotin kehittelemä. Vanhin mesiangervon nimitys suomen kielessä on kuitenkin Elias Tillandzin vuoden 1683 kasviluettelossa mainittu humalaheinä. Nimi kertoo vanhasta tavasta käyttää angervoa oluen, viinin ja siman mausteeksi. Sama tausta on ruotsinkielisessä nimessä mjödört, simayrtti.
Mesiangervoa on Suomessa keskiajalla käytetty viinin, sahdin ja ”siman” maustamiseen. Jo ennen tätä Norjan, Ruotsin ja Tanskan viikinkien kerrotaan maustaneen sillä simansa, joka lienee ollut meidän vappusimaamme tuhdimpaa juomaa.
Mesiangervoa on vanhastaan käytetty myös ns. lattiayrttinä, jolloin sen kukkaset ja hyvä tuoksu levisivät lattioilta jaloissa ympäri taloa. Mesiangervokerros toimi myös hyvänä mattona, sillä jalanpohjissa ollut lika tarttui kasveihin ja toisaalta se hiljensi ääniä. Ainakin Kymenlaaksossa on vielä viime vuosisadan alkupuolella levitetty permannolle juhannukseksi mesiangervoja. Paikoin mesiangervoja levitettiin juhlahuoneiston lattialle, jolloin tanssijoiden jaloissa murskaantuvista kukista nouseva tuoksu peitti mahdolliset henkilökohtaisen hygienian puutteet. Länsi-Euroopassa kukkia on ripoteltu häähuoneen lattialle tuoksua antamaan.
Mesiangervoa on vanhastaan käytetty myös ns. lattiayrttinä, jolloin sen kukkaset ja hyvä tuoksu levisivät lattioilta jaloissa ympäri taloa. Mesiangervokerros toimi myös hyvänä mattona, sillä jalanpohjissa ollut lika tarttui kasveihin ja toisaalta se hiljensi ääniä. Ainakin Kymenlaaksossa on vielä viime vuosisadan alkupuolella levitetty permannolle juhannukseksi mesiangervoja. Paikoin mesiangervoja levitettiin juhlahuoneiston lattialle, jolloin tanssijoiden jaloissa murskaantuvista kukista nouseva tuoksu peitti mahdolliset henkilökohtaisen hygienian puutteet. Länsi-Euroopassa kukkia on ripoteltu häähuoneen lattialle tuoksua antamaan.
Eviran luonnonvaraisten kasvien käyttölistalla mesiangervon kaikki kasvinosat on merkitty lisäaineeksi statuksella Ei uuselintarvike eli kauppayrtti, sen käyttö on siis sallittua kaikissa elintarvikkeissa ja ravintolisissä. Mesiangervon lehdistä saadaan hauduttamalla teetä, jonka sanotaan lisäävän hien ja virtsan eritystä. Tehoaineiden takia mesiangervon kukista valmistettua teetä on syytä kuitenkin käyttää hyvin varovasti, samoin lehtiä on paras annostella vain pieninä määrinä yrttiteesekoituksiin. Marttojen sivuilta löydät ohjeen horsman- ja mesiangervonjuoman valmistamiseen. Mesiangervon hienostunut ja hunajainen aromi sopii erinomaisesti makeisiin ruokiin ja leivonnaisiin, voit esimerkiksi tehdä omaa jäätelöä mesiangervon kukista tai mesiangervo- ja ruusujäätelöä.
1990-luvun loppupuolelta lähtien on Lapissa Ylläsjärvi – Kurtakko-alueen mesiangervojen kukista valmistettu mesiangervovoidetta. Voide on kauniin vaaleanvihreää ja iholla miellyttävän tuntuista, ostin nimittäin kokeeksi tuota voidetta viime syksynä Ylläkseltä.
Mesiangervon kukkia kannattaa kerätä myös talven varalle kuivaamalla, mielestäni ne antavat mukavasti tuoksua vielä viikkojen jälkeen. Keräämisaika on silloin, kun kolmannes kukista on vielä nupullaan. Koska monet hyönteiset viihtyvät angervon kukissa, kasveja voi säilyttää viileässä jonkin aikaa ennen kuivaamista, että ötökät lähtevät niistä pois. Kukkia ei huuhdella, vaan ne laitetaan sellaisenaan kuivumaan.
Puretusaineita ja kasvinosia yhdistelemällä mesiangervo on yksi monipuolisimmista värikasveista, sillä siitä saadaan keltaisen, ruskean, vihreän ja sinisen sävyjä sekä juurakosta kuparisuolojen kanssa mustaa väriä. Karjan sanotaan karttavan mesiangervoa, sen sijaan vuohille ja lampaille angervo maistuu sellaisenaan hyvin.
Mesiangervon kukkia kannattaa kerätä myös talven varalle kuivaamalla, mielestäni ne antavat mukavasti tuoksua vielä viikkojen jälkeen. Keräämisaika on silloin, kun kolmannes kukista on vielä nupullaan. Koska monet hyönteiset viihtyvät angervon kukissa, kasveja voi säilyttää viileässä jonkin aikaa ennen kuivaamista, että ötökät lähtevät niistä pois. Kukkia ei huuhdella, vaan ne laitetaan sellaisenaan kuivumaan.
Puretusaineita ja kasvinosia yhdistelemällä mesiangervo on yksi monipuolisimmista värikasveista, sillä siitä saadaan keltaisen, ruskean, vihreän ja sinisen sävyjä sekä juurakosta kuparisuolojen kanssa mustaa väriä. Karjan sanotaan karttavan mesiangervoa, sen sijaan vuohille ja lampaille angervo maistuu sellaisenaan hyvin.
Kun saksalaiset kemistit K. J. Löwig ja S. Weidemann eristivät 1839 siihen asti tuntemattoman hapon mesiangervon lehdistä, oli angervon tieteellisenä nimenä Spiraea ulmaria. Niinpä happo nimettiin spireahapoksi. Toiset tutkijat eristivät saman hapon pajun lehdistä ja nimesivät sen salisyylihapoksi pajun tieteellisen nimen mukaan. Kun hapot yhdistettiin, lääkeominaisuuksien huomattiin säilyvän, mutta sivuvaikutukset vähenivät. Asetyylispireahaposta syntyi maailman tunnetuin lääkenimi Aspirin. Se on siis rekisteröity tavaramerkki, aineen nimi puolestaan on asetyylisalisaatti.
Joroisissa mesiangervon on sanottu haisevan linimentille, ja särkysalvaa siitä on tehtykin. Mesiangervoa on käytetty ulkoisena voiteena moneen vaivaan, varsinkin kolotuksia ja kipuja on hoidettu sillä. Venäjän Karjalassa mesiangervon kukista tehtyä pulveria on ripoteltu pieniin haavoihin, jolloin niiden kerrotaan parantuneen nopeammin. Kukkia on käytetty myös kuumetautien, ummetuksen ja niveltulehdusten lievittämiseen sekä päänsäryn hoitoon. Unettomuutta, kiputiloja ja virtsatietulehdusta puolestaan on lääkitty kasvin lehdistä ja kukinnoista tehdyllä teellä. Juurakko on käynyt ripulin ja närästyksen rohdoksi.
Mesiangervoa on siis käytetty rohtona keskiajalta lähtien. Kasvi sisältää vaikuttavina aineina salisylaatteja, flavonoideja, eteerisiä öljyjä, parkkiaineita, C-vitamiinia ja tanniineja. Lääkkeenomaisten vaikutusten vuoksi mesiangervoa ei tule käyttää jatkuvasti, vaan pieninä määrinä silloin tällöin. Salisylaateille allergisten on puolestaan syytä välttää mesiangervon käyttöä kokonaan.
Nykyisin Suomessa mesiangervoa käytetään muun muassa linimentteihin, ihovoiteisiin, -vesiin ja hierontaöljyihin. Pääosa kartoitetuista kuluttajatuotteista on tarkoitettu ulkoiseen käyttöön. Mesiangervon lehdistä ja kukinnoista voi valmistaa myös rentouttavia yrttikylpyjä. Vuonna 2015 mesiangervo valittiin vuoden luonnonyrtiksi.
Luonnonvarakeskuksen tutkijan Marika Laurilan mukaan mesiangervo on Suomessa yritysten runsaimmin hyödyntämä kosteikkoyrtti. Uudet tutkimukset antavat tukea sen perinteiselle käytölle esimerkiksi erilaisten tulehdustilojen hoidossa. Bakteerit ovat yhä vastustuskykyisempiä antibiooteille ja ihmiset yhä herkistyneempiä lääkeaineille, muun muassa näistä syistä perinteisesti käytettyjä luonnonkasveja tutkitaan entistä enemmän.
Nykyisin Suomessa mesiangervoa käytetään muun muassa linimentteihin, ihovoiteisiin, -vesiin ja hierontaöljyihin. Pääosa kartoitetuista kuluttajatuotteista on tarkoitettu ulkoiseen käyttöön. Mesiangervon lehdistä ja kukinnoista voi valmistaa myös rentouttavia yrttikylpyjä. Vuonna 2015 mesiangervo valittiin vuoden luonnonyrtiksi.
Luonnonvarakeskuksen tutkijan Marika Laurilan mukaan mesiangervo on Suomessa yritysten runsaimmin hyödyntämä kosteikkoyrtti. Uudet tutkimukset antavat tukea sen perinteiselle käytölle esimerkiksi erilaisten tulehdustilojen hoidossa. Bakteerit ovat yhä vastustuskykyisempiä antibiooteille ja ihmiset yhä herkistyneempiä lääkeaineille, muun muassa näistä syistä perinteisesti käytettyjä luonnonkasveja tutkitaan entistä enemmän.
Mesiangervo
Kesän värit
ja hehkuva kauneus
tämän katoavan hetken.
Kuningatar pukeutuu
harsoon ja tuoksuun,
rinnassa safiiri.
Sudenkorennon
sininen neula.
Juhla voi alkaa.
ja hehkuva kauneus
tämän katoavan hetken.
Kuningatar pukeutuu
harsoon ja tuoksuun,
rinnassa safiiri.
Sudenkorennon
sininen neula.
Juhla voi alkaa.
tee 26.7.2009
Lähteet: Antti Halkka, Krister Karttunen, Ulla Kokko, Pertti Koskimies, Juhani Loikki, Petri Nummi, Seppo Parkkinen, Teuvo Suomien, Kalle Taipale, Kotimaan luonto-opas; Arktiset Aromit ry 1.7.2015; Arto Kurtto, Lasse J. Laine, Seppo parkkinen, Markku Varjo, Suomalaisen luonto-opas; Evira. Ruokavirasto; Henry Väre, Angervot. Suomen luonto. Kasvit; Hortoilu.fi; Jaspis Toivonen, Levinyt! 14.9.2015; Kaleva 15.5.2018; Kirsti Aapala & Marja Aapala, Pääskynhattu, päivänkämmen; Lasse J. Laine, Suomen luonto; LuontoPortti; Marika Laurila Luonnnonvarakeskus Luke 15.5.2018; Olipa kerran arki, olipakerranarki.blogspot.com; Rousseau-hanke. Kokkolan kaupunki; Ruokavirasto; Tarja Karvonen, Martat 12.7.2018; Wikipedia; tee. Mesiangervo 26.7.2009.
Lähetä kommentti