Harvinaistunut punakämmekkä

Olin kuvaamassa raatteita tutulla suolla, kun huomasin siellä täällä harvakseen kasvavia kämmeköitä. Kasvit olivat kuitenkin vähän erikoisen näköisiä ollakseen maariankämmeköitä. Kotona lähteitä tutkimalla sain selville, että kyseessä onkin punakämmekkä.

 

Sekä maariankämmekkä että punakämmekkä ovat kämmeköihin kuuluvia liuskakämmeköitä. Ne eroavat toisistaan niin, että maariankämmekän kukat ovat vaaleanpunaiset, mutta punakämmekällä useimmiten voimakkaan punaiset. Punakämmekän lehdet ovat täplättömiä toisin kuin maariankämmekällä. Punakämmekkä on myös maariankämmekkää vaateliaampi kasvupaikaltaan, sen elinympäristöjä ovat runsasravinteiset suot ja kosteat niityt. Paras aika tehdä punakämmekkähavaintoja on juhannuksen jälkeen, kun se puhkeaa kukkaan.

Koko Suomi on Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä tavattavan punakämmekän eli suopunakämmekän kasvualuetta. Meillä punakämmekkä on yleisin Ahvenanmaalla sekä Kainuun ja Lapin lettosoilla, mutta Etelä-Suomessa se on suuresti harvinaistunut. Kun katsoin vanhasta Otavan värikasviosta punakämmekän esittelyä, kasvia sanottiin jokseenkin yleiseksi eli tilanne on huonontunut vain muutamassa vuosikymmenessä.

 

Punakämmekkä on monimuotoinen laji, joka risteytyy lähilajien maariankämmekän ja kaitakämmekän kanssa muodostaen vaikeasti tunnistettavia yksilöitä ja kasvustoja. Punakämmekkä on lajina melko heikosti tunnettu, eikä joidenkin alalajien ja muunnosten erottaminen punakämmekästä ole helppoa. Selvimmin erottuva muoto on kuitenkin veripunakämmekkä. 

Lähteiden mukaan punakämmekkä on mitä ilmeisimmin nuori ja kehittyvä laji, jonka eri muodot ovat aktiivisesti lajiutumassa toisistaan: myöhemmin ne joko eriytyvät selvästi tai erot tasoittuvat. Toistaiseksi tärkein erilaistava tekijä ovat niiden pölyttäjät, sillä kunkin värimuodon kukat pölyttää todennäköisesti eri hyönteinen. Punakämmekkä käyttää hyväkseen suon keskikesäistä kukattomuutta. Toisin sanoen kun tarjontaa on vähän, kimalaiset käyvät tarkistamassa punakämmekän kauniit kukat ja samalla pölyttävät ne, vaikka eivät saakaan palkakseen mettä. Myös muut mesipistiäiset, kärpäset ja kovakuoriaiset vierailevat punakämmeköissä. 

 

Suomessa nykyisin harvakseltaan tavattu punakämmekkä on uusimman uhanalaisluokituksen mukaan silmälläpidettävä ja rauhoitettu laji Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien eteläpuolella. Sen kasvupaikat ovat viime vuosina vähentyneet huomattavasti, koska ravinteiset suot ovat vähenemässä, sillä ne on joko ojitettu tai tehty turvesoiksi. Punakämmekän levinneisyyttä ja elinpaikkoja kartoitetaan koko ajan muun muassa Pohjois-Savossa. Soiden keskiosissa avonaisemmilla alueilla viihtyvästä punakämmekästä ei kuitenkaan tule juuri vihjeitä luonnossa liikkuvilta, koska avosoilla kuljeskellaan harvoin.

Kämmenen sisällä, pesässä
elää muiston kämmekkä,
tuoksuva punaorkidea
siimeksessä vaalittuna

Vuodatus

Lähteet: Anna Kumpulainen Yle Savo 8.7.2011; Kasviatlas, Helsingin yliopisto; LuontoPortti; Luopioisten Kasvisto, Tuomo Kuitunen; Oppimateriaali pkky. Metsäverkko; Otavan värikasvio; Seppo Vuokko, kämmekkäkasvit. Suomen luonto. Kasvit; Wikipedia; Vuodatus.net. Tirkistysaukko. Kämmenkyynel II 13.2.2006, osa runosta.