Vihervarpusen elämä pyörii puiden ympärillä

22 helmikuuta 2020

Tiedätkö, minkä lintulajin parimäärä voi vaihdella eri vuosien välillä viisinkertaisesti? Mikä lintu voi siirtää pesintäänsä pari kuukautta ravinnon saannin vuoksi? Entä tiedätkö, mikä lintu pesii ensiksi Etelä-Suomessa, mutta toisen kerran muutaman kuukauden päästä Keski- tai Pohjois-Suomessa? Sehän on pieni vihervarpunen, jonka elintavat ovat erilaiset kuin monilla muilla linnuilla. 

 
Vihervarpunen on sinitiaisen kokoinen pieni lintu, jolla on aika pitkä, terävä nokka sekä lyhyt lovipäinen pyrstö. Koiras on väriltään kellanvihreä ja sillä on musta baskeri. Naaras on koirasta väreiltään selvästi himmeämpi ja viiruisempi eikä sen päässä ole mustaa.

Pajulinnun ja peipon ohella vihervarpunen on Etelä- ja Keski-Suomen runsaimpia lajeja kuusivaltaisissa metsissä. Eri puulajit rytmittävät vihervarpusten vuodenkiertoa, sillä ne ovat riippuvaisia puiden siemensadosta. Kesällä ne ovat havumetsien lintuja ja voivat vaeltaa jopa tuhansia kilometrejä etsiessään sopivia pesäpaikkoja. Syys- ja talviaikaan vilkasliikkeiset vihervarpuset hyörivät lepissä ja koivuissa, ne ovatkin hauskannäköisiä kieppuessaan ja roikkuessaan oksien kärjissä. Vihervarpuset  liikkuvat kymmenien yksilöiden parvina, joskus myös sekaparvissa urpiaisten kanssa.

 
Vihervarpusen koko elämä pyörii siis puiden ympärillä. Hyvinä kuusensiemenvuosina ensimmäiset vihervarpuset saapuvat maahamme maaliskuussa ja pesintä alkaa huhtikuussa. Sen sijaan hyvinä männynsiemenvuosina ne tulevat vasta huhti-toukokuussa ja pesintä alkaa kesän kynnyksellä, koska männynsiemenet valmistuvat kuusen siemeniä myöhemmin. Vihervarpunen saattaa siirtyä kesken pesimäkauden satoja kilometrejä pohjoisemmaksi ja pesiä toisen kerran kesä-heinäkuun vaihteessa. Vain vihervarpunen ja urpiainen käyttäytyvät näin.
 
 
Jos koivulla tai lepällä on hyvä siemenvuosi, vihervarpuset jäävät sankoin joukoin viettämään talvea maahamme. Tällaisina vuosina voit havaita yksittäisten lintujen vierailevan etenkin lopputalvella ruokintalaudoilla, jolloin ne nokkivat mielellään murskattuja maapähkinöitä. Nyt tammi- ja helmikuussa pihassamme on ollut kymmenittäin talvehtivia vihervarpusia. Hyvin urpiaisten kanssa toimeentulevat vihervarpuset noukkivat tiaisilta tippunutta siemensekoitusta, mutta hirssinsiemenet ovat kaikkein mieluisinta syötävää. Vaikka vihervarpuset ruokailevatkin yleensä maassa, huomasin meidän pihan lintujen oppineen syömään myös jyväautomaatista. 

Vihervarpuset ovatkin  vasta opettelemassa ruokintapaikkalinnuiksi, sillä vuosien 1989 - 2007 lintuseurannassa niiden on huomattu yleistyneen eniten kaikista linnuista erityisesti Väli-Suomessa. Yhdeksi syyksi on epäilty myös sitä, että lintu on alettu tunnistaa vasta 1990-luvun alussa. 


Jos kuulet näinä viikkoina tauotonta siritystä pihapiirissä tai metsän ruokintapaikalla, katselepa ympärillesi, vihervarpusparvihan siellä puikkelehtii oksistossa. Koiraat lentävät perhosmaisesti lepattaen laulaessaan ja välillä istahtavat oksalle jatkamaan säettään. 

 
Tutkijat ovat havainneet pohjoiseen jäävien kesälintujen höyhenpuvun paksuuntuvan talveksi.  Esimerkiksi Moskovan seudulla tehdyn tutkimuksen mukaan vihervarpusella on talvella höyheniä keskimäärin yli 2000, mutta kesällä vain hieman alle 1500.  Höyhenmäärän ero on tutkijoiden mukaan merkittävä. 

Monet metsiemme lintulajit ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä. Vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan eteläsuomalaisen talousmetsäalueen lintujen kokonaisparimäärä väheni lähes viidenneksen 22 vuoden aikana. Lajien populaatioiden pieneneminen johtui osalla lajeista ensisijaisesti ilmastonmuutoksesta ja osalla taas metsätaloudesta, kuten vihervarpusella. Vihervarpunen suosii vanhoja kuusivaltaisia metsiä, siksi niiden avohakkuut vaikuttivat lajin vähenemiseen ensisijaisesti.

Aamulla, piha täynnä nokkijoita

suuri peippoparvi
mukanaan muutama vihervarpunen
saapunut pihaan parahiksi
Miten ilolla heitä tervehdimme
onnentuntein hypähtelyä
ja kaikkialla vilisevää peippomaista hyyrystelyä
kauneutta tätä, osaksemme tullutta katselimme
Heitimmepä portailta pihaan siemeniä
lisävoimaa matkalaisille

Helena Silvia 

 
Lähteet: Jouni Tikkanen, Suomen Luonto 18.3.2015; Juha Laaksonen, Koko perheen luontoretki; Juhani Lokki ja Jörgen Palmgren, Suomen ja Pohjolan linnut; LuontoPortti; Peda.net; Pekka J. Nikander, Suomen luonto. Linnut; Pertti Koskimies, Opas Suomen luontoon. Miten eläimet käyttäytyvät?; Pertti Koskimies, Suomen lintuopas; Risto A. Väisänen, Valtakunnallinen linnustonseuranta. Talviruokintapaikkojen lintujen seuranta 1989 – 2007; suomenluonto.fi; Suomen ympäristökeskus Syke, tiedote 7.1.2016;Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu Ymparisto.fi; Helena Silvia ”sylvia” Runoblogi Elämän puutarhassa, alkuosa runosta 8.4.2017.

6 kommenttia

  1. Hei. Hyvä ja mielenkiintoinen teksti, jota oli mukava lukea. Kauniita kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Anu. Vihervarpunen on pieni, mutta kaunis lintu. Keltasirkku näyttää sen rinnalta isolta :)

      Poista
  2. Kiitos Kuvakehrääjä! Toivottelen sinulle aurinkoisia päiviä, kuvataan lisää sinä ja minä!

    VastaaPoista