Viime syksynä huomasin leikkimökkimme nurkalla kymmensenttisiä, nuijamaisia sieniä. Nämä mustat sienet olivat uusia tuttavuuksia, joista oli otettava selvää!
Kyseessä on sinänsä melko yleinen, mutta helposti huomaamatta jäävä mielenkiintoinen sieni, mustaloisikka (Cordyceps ophioglossoides). Joidenkin lähteiden mukaan sen sanotaan olevan lääkinnällinen sieni, jolla on antibioottisia ominaisuuksia. Loisikat ovat erikoisuudellaan synnyttäneet monenlaisia uskomuksia.
Fransiskaanimunkki Torrubia kertoi vuonna 1749 Kuubassa näkemästään ihmeestä eli ampiaisesta, jonka vatsasta kasvoi puu! Hän oli ilmeisesti havainnut loisikkasienen, joka käytti kasvualustanaan hyönteistä. Myös kiinalaiset uskoivat, että loisikat ovat linkki eläinten ja kasvien välillä. Siihen viittaa myös näiden sienten kiinankielinen nimi Kesällä heinä, talvella mato (Xiàtiān de gāncǎo, dōngtiān de rú chóng/ 夏天的干草，冬天的蠕蟲).
Kyseessä on sinänsä melko yleinen, mutta helposti huomaamatta jäävä mielenkiintoinen sieni, mustaloisikka (Cordyceps ophioglossoides). Joidenkin lähteiden mukaan sen sanotaan olevan lääkinnällinen sieni, jolla on antibioottisia ominaisuuksia. Loisikat ovat erikoisuudellaan synnyttäneet monenlaisia uskomuksia.
Fransiskaanimunkki Torrubia kertoi vuonna 1749 Kuubassa näkemästään ihmeestä eli ampiaisesta, jonka vatsasta kasvoi puu! Hän oli ilmeisesti havainnut loisikkasienen, joka käytti kasvualustanaan hyönteistä. Myös kiinalaiset uskoivat, että loisikat ovat linkki eläinten ja kasvien välillä. Siihen viittaa myös näiden sienten kiinankielinen nimi Kesällä heinä, talvella mato (Xiàtiān de gāncǎo, dōngtiān de rú chóng/ 夏天的干草，冬天的蠕蟲).
Suomessa voit tavata toistakymmentä loisikkalajia, jotka ovat siis nimensä mukaisesti loisia. Useimmat niistä elävät hyönteisillä, mutta muutamat myös sienillä. Loisikoiden kasvaminen sekä sienillä että hyönteisillä perustunee niiden kykyyn hajottaa kitiinipitoisia rakenteita.
Suurin osa loisikoista käyttää ravinnokseen selkärangattomia eläimiä ja niiden toukkia, kuten maakiitäjäisiä ja humalaperhosen toukkia. Yksi laji loisii muurahaisillakin. Loisikat tarttuvat elävään hyönteiseen ja kasvattavat rihmaston sen vapaaseen vereen. Kun loisikoiden erittämät myrkyt ovat tappaneet hyönteisen, loisikka käyttää sitä kasvualustanaan.
Iso-, himmeä- ja mustaloisikka kasvavat sen sijaan maahikkailla. Esimerkiksi mustaloisikan rihmastokimppu jatkuu jatkuu jopa kahdenkymmenen sentin syvyydessä maan sisällä elävään toiseen sienilajiin, maahikkaaseen, jolta se varastaa energiansa. Ilmeisesti mustaloisikka voi loisia useammallakin maahikaslajilla. Maahikkaat ovat kovia, peukalonpään kokoisia, pyöreähköjä maanalaisia kotelosieniä, joita joskus erehdytään virheellisesti luulemaan tryffeleiksi.
Varovaisesti kaivamalla voisi todeta, että mustaloisikat tosiaan ulottavat rihmastojäänteensä maanalaisiin mäntymaahikkaan mukuloihin. En kuitenkaan tullut kaivaneeksi nurmikkoa tarpeeksi syvälle, koska en vielä löytänyt noita maanalaisia sieniä.
Kaikki loisikat ovat Suomessa hyvin harvinaisia, vaikka mustaloisikka on selvästi muita loisikoita yleisempi. Havaitsin kuvan mustaloisikat edellissyksynä, mutta en ole sen jälkeen enkä sitä ennen niitä havainnut. Osa loisikkalajeista on löytynyt Suomesta vain muutaman kerran.
Kaikki loisikat ovat Suomessa hyvin harvinaisia, vaikka mustaloisikka on selvästi muita loisikoita yleisempi. Havaitsin kuvan mustaloisikat edellissyksynä, mutta en ole sen jälkeen enkä sitä ennen niitä havainnut. Osa loisikkalajeista on löytynyt Suomesta vain muutaman kerran.
On syksy niin ihmeellinen,
minä kaikkea ymmärrä en.
Miten vihreä maa
värin uuden nyt saa,
linnut lentävät merien taa?
Juhani Konola
Lähetä kommentti