Lokakuu tuo kuura-aamut

26 lokakuuta 2019

Lokakuun myötä saamme maistiaisia kirpakoista syysaamuista ja pääsemme ihastelemaan kuuraan peittyviä kasveja. Vuoden kymmenes kuukausi tuo myös mukanaan pimeneviä päiviä ja vettä monessa eri olomuodosa. Lokakuussa taivas on usein pilviharson peitossa, minkä takia päivälämpötilojen ja yölämpötilojen ero ei useinkaan ole kovin suuri, ainakaan etelässä.

Meillä pohjoisella pallonpuoliskolla lokakuu on syksyn toinen kuukausi, kun taas Australiassa vietetään kevään toista kuukautta. Jonas Raumannuksen 1600-luvun alkupuolella toimittamassa käsikirjan kalenterissa on 14.10. nimetty Talwi-Päiwäksi, se siis aloitti vanhassa vuodenkierrossa talvipuoliskon. Jo suomalaisissa vanhoissa kalenterisauvoissa on kaiverrettuna kolme viirua talviöistä 13. - 15.10. Sama merkintä löytyy 1200-luvulta peräisin olevassa norjalaisesta Gulan käräjälaista, jossa nuo päivät tai pikemmin yöt ovat talviöitä, vetrnaetr. Kalenterisauvahan oli puinen keppi, johon oli kaiverrettu koko vuoden kalenteri.

 
Lokakuun vaihtelevia säitä on kansanperinteen mukaan pidetty syyskuun vastakohtana. Jos syyskuu on sateinen, tulee kuiva lokakuu. Jos syyskuu on kylmä, sitä seuraa leuto lokakuu ja päinvastoin. Luonnon merkeistä ennustettiin myös sydäntalven säitä. Jos lokakuussa on ikkunat jäässä, tammikuussa sataa vettä. 

 
Lokakuun alussa ensimmäiset yöpakkaset ja kuura hiipivät Etelä-Suomeen saakka. Viime vuosina termisen kesän loppu on joitakin kertoja venynyt lokakuun puolelle. Termisen kesän aikana vuorokauden keskilämpötila pysyttelee +10 asteen yläpuolella. Etelä-Suomessa terminen kesä kestää keskimäärin syyskuun puoleen väliin saakka, maan pohjoisosissa se on yleensä kuukauden lyhyempi. Nyt vuonna 2019 terminen talvi alkoi maan pohjoisosissa lokakuun alkupuolella.

Suomen etelä- ja lounaisrannikolla ruska on komeimmillaan lokakuun ensimmäisellä viikolla ja hiipuu vasta lokakuun lopulla, jolloin maisema on jo pääosin paljas. Lapissa ruska on lokakuussa enää vain muisto. Ensilumi sataa pohjoisessa yleensä lokakuun alussa, muualla Suomessa marraskuun alussa. Tänä vuonna syksyn ensilumi tuli Utsjoelle Pohjois-Lappiin 29.9. sekä yllättäen keskiseen Suomeen jo 4.10.

 
Lokakuun nimi tulee loasta, loskasta. Lokakuun luonteesta kertovat vanhat nimitykset lokakuu, likakuu ja ruojakuu. Tämäkin kuukausi on Suomessa säilyttänyt omakantaisen nimensä, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, joissa nimi perustuu latinan sanaan octo ´kahdeksan´. Lokakuu on latinaksi October, ruotsiksi oktober, saksaksi Oktober, espanjaksi octubre, viroksi oktoober ja venäjäksi Октября (aktjabrja).

 
Lintujen syysmuutto on komeaa seurattavaa, ja sen sesonki on huomattavasti pidempi kuin kevätmuuton. Syksyllä lintuja on myös enemmän liikkeellä kuin keväällä, ovathan mukana myös poikaset. Syys–lokakuun taite on perinteisesti syysmuuton juhlaa, sillä peipot, kurjet ja hanhet lähtevät talvehtimaan niille suotuisampaan elinympäristöön.

Myös laulujoutsenet alkavat kerääntyä lokakuussa parviksi ja valmistautuvat pian alkavaan syysmuuttoon. Lisäksi tiaiset, tikat, pöllöt, pähkinähakki ja pähkinänakkeli aloittavat  liikehdintänsä, tosin vaelluslintujen määrä vaihtelee vuodesta toiseen poikastuoton mukaan. Aiemmin näitä lintuja sanottiin kiertolinnuiksi, sillä esimerkiksi tilhet liikkuvat pihlajanmarjojen saatavuuden mukaan. 

 
Lokakuu on myös monipuolinen kalakuukausi. Silloin kannattaakin suunnata pyytämään uistelemalla haukia, kuten myös ahvenia ja kuhia.

Muikun kutu käynnistyy järvien jäähtyessä noin 5 – 7 asteeseen, mutta kutukausi saattaa kestää lokakuulta pitkälle marraskuulle. Juuri syyslomaviikolla kutumuikkua sai erittäin hyvin. Laskimme verkot illalla Saimaaseen ja aamulla ne olivat täynnä hopeakylkisiä muikkuja. Samoin nieriän kutu voi jatkua lokakuun alusta marraskuulle saakka. Järvilohi ja taimen puolestaan aloittavat kudun jokiveden lämpötilan painuessa kymmeneen asteeseen. Veden lämpötila ja päivän pituus vaikuttavat siihen, milloin syyskutuisten kalojen kutu käynnistyy.

Lokakuu ei ole joka kuu:
Päivät pienet pilvelliset,
yöt pitkät ja pimeät.
Halla hanhen siiven alla,
talvi joutsenen takana.

Savolais-hämäläinen kasanruno 

Lähteet: Anssi Alhonen, Taivaannaula. Perinnetieto; Helsingin Lintutieteellinen Yhdistys Tringa; Ilmatieteen laitos; Kalastajan radio; Karjalainen. Kotimaa 28.9.2015/Luonnonvarakeskuksen tutkija Irma Kolari, Enonkosken tutkimusasema; kirlah-kielet; Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto; LuontoPortti; Länsi-Suomi. Ympäristö 26.10.2018; MTV uutiset 4.10.2019; STT. YLe uutiset; Wikipedia; Savolais-hämäläinen kansanruno.

2 kommenttia

  1. Pelloilla näkee levottomasti liikkuvia joutsenparvia vieläkin. Räksät tyhjensivät pihlajat jo, joten tilhiä on turha odotella. Ensi viikolla jo marraskuu, hurjan nopsaan meni lokakuu! Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Tillariina. Ai vieläkin joutsenparvia. En ole nyt liikkunut paljon kaupungin ulkopuolella, joten en ole nähnyt. Pari viikkoa sitten kylläkin ajelin paljonkin.

      Räksät samoin täällä tyhjensivät pihlajat jo aikaa sitten ja ovat menneet jo menojaan.

      Tuli yllätystalvi eteläiseenkin Suomeen. Laitoin pari päivää sitten lintulaudan. Sielläpä on vilske!

      Jotenkin en ollut huomannut kommenttiasi, siispä kiittelen nyt vasta toivotuksistasi - hyviä toivotuksia myös sinulle. Marraskuu on kahden päivän perästä. Pyry sen aloittaa ainakin kalenterissa.

      Poista