Ametisteja tunturimaisemassa - Lampivaaran Ametistikaivos, osa 1

Vaikka Suomen Lappi tunnetaan parhaiten kullanhuuhtojista ja kullastaan, voi pohjoisen jylhistä maisemista löytää myös upeita korukiviä. Tässä kaksiosaisessa kirjoituksessa kerron sinulle ametisteista, Lapin jalokivistä ja retkestämme Lampivaaran Ametistikaivoksen, joka on ainoa toimiva ametistikaivos Euroopassa.

Ametistien käytöstä on merkintöjä 7000 vuoden takaa Egyptistä, missä niitä pidettiin sarkofagien päällä. Intiaanit puolestaan ovat suojautuneet ametistien avulla jo tuhansia vuosia käärmeen ja skorpionin pistoja vastaan. Intiassa ametistia on kutsuttu kolmannen silmän kiveksi. Monet kuninkaalliset suvut ovat käyttäneet ametisteja, onhan niiden on uskottu suojaavan maanpetoksilta. Ametisti on koruissa suosittu raaka-aine, koska sen sanotaan tuovan kantajalleen rauhallisuutta ja itsevarmuutta, muun muassa Englannin kruunujalokivissä on runsaasti ametisteja.

Ametistin nimi on peräisin muinaisen Kreikan sanoista ἀ a- (ei) ja μέθυστος methustos (myrkytys), mikä viittaa uskomukseen, että ametisti suojelee omistajaansa liialliselta päihtymykseltä ja alkoholismilta. Sen vuoksi muinaiset kreikkalaiset joivat viiniä ametistimaljoista. Jos alkoholia nauttinut oli kuitenkin ehtinyt humaltua, ametistin uskottiin helpottavan krapulaa.

Keskellä Pyhä-Luoston kansallispuistoa kohoava Lampivaara oli osa valtavaa suurvuoristoa. Tämä jo ennen Alppeja syntynyt vuoristo oli aikoinaan viisi kilometriä korkea, mutta jääkaudet ja eroosio ovat syöneet alppimuodostelman ja muinoin vuoriston uumenissa syntyneet ametistit ovat jääneet romahtaneisiin luoliin. Nykyään Lampivaara on korkeudeltaan 380 metriä merenpinnan yläpuolella. 

Lampivaaran ametistikivien on siis arvioitu syntyneen peräti kaksi miljardia vuotta sitten. Nämä syvällä maassa esiintyvät kiteet ovat aikojen kuluessa luolien seiniin muodostuneita kvartsimuunnoksia, joiden syntymiseen on tarvittu ajan lisäksi erilaisia kemiallisia aineita, vettä, 300 - 400 asteen lämpötila ja kova paine. Tiesitkö, että ametistia muodostuu yhden senttimetrin verran miljoonassa vuodessa?

Ame­tis­tie­siin­ty­män löy­si vuon­na 1985 so­dan­ky­lä­läi­nen ki­vi­har­ras­ta­ja, ja 1980-luvun puolessa välissä Lampivaarassa tehtiin ensimmäinen valtaus. Sen jälkeen alue on ollut kahdella omistajalla, kunnes 1993 nykyinen omistaja Kaivosyhtiö Arctic Ametisti Oy osti kaivoksen. Lampivaara on ollut tunnettu jo 1500-luvulla, jolloin se oli muinaisten saamelaisten muinaisuskossa pyhä uhripaikka eli seita.

 

Luon­nos­sa ja Lam­pi­vaa­ras­sa­kin esiin­ty­vien kvart­si­ki­tei­den koko vaih­te­lee var­sin pal­jon. Tavanomaisin löydetty kivi on noin sormenpään kokoinen, mutta suo­tui­sis­sa olo­suh­teis­sa ki­teet ovat voineet kas­vaa suu­rik­si­kin. Val­ta­o­sa Lam­pi­vaa­ran esiin­ty­män ki­ves­tä on lä­pi­nä­ky­mä­tön­tä tai lä­pi­kuul­ta­vaa ame­tis­tik­vart­sia ja vain vähäinen määrä lä­pi­nä­ky­vää ja­lo­ki­veä, ame­tis­tia. 

Lam­pi­vaa­ran ame­tistia ja ame­tis­tik­vart­sia voidaan käyttää ko­ruis­sa, isoim­pia ki­tei­tä myös pie­ne­si­nei­den val­mis­tuk­sessa. Tosin vain vähäinen osa Lampivaarassa tutkitun alueen ametistikvartsista soveltuu työstettäväksi, sillä kivissä on runsaasti pieniä säröjä ja halkeamia. Val­ta­o­sa esiin­ty­män ki­vis­tä on siis ke­räi­ly­ki­viä, joil­la ei juu­ri ole käyt­töä kivenjalostuksen kan­nal­ta.

Suomen suurin yksittäinen ametistikide on löytynyt juuri Lampivaarasta 1980-luvun lopulla. Kyseinen kivi on mitoiltaan 18 cm × 13 cm × 16 cm ja painaa noin 3,7 kg. Jos olet kiinnostunut korukivistä, suosittelen tutustumaan Kari A. Kinnusen kirjaan nimeltä Suomen korukivet, jossa esitellään Lampivaaran lisäksi muitakin Suomen ametistiesiintymiä.

 

Ametisti on jalon kvartsin violetti värimuunnos ja sen uskotaan parantavan keskittymiskykyä, lisäävän henkisyyttä ja kehittävän luovaa ajattelua. Lisäksi kiven sanotaan suojaavan ympäristöään negatiivisilta energioilta, tuovan onnea ja terveyttä. Renessanssiajan nero Leonardo da Vinci kirjoitti, että ametisti haihduttaa pahat ajatukset, tuo inspiraatiota ja nopeuttaa älyä. Entisaikojen uskomusten mukaan kivessä oli myös salaperäisiä voimia!

Onko lumella värit
onko auringon heijastuksessa safiiri
opaalin hehkua puunoksalla.
Onko rubiini täyteläisenä yön sakaroiden heijastuessa maahan
häipyykö ametisti valkoiseen vaippaan. 

Eshter  Helmiä

Lähteet: Arctic Amethyst; Elisa Makkonen, Lapin lumo. Lapin lumo -tiimi 9.12.2015; Geologi Risto Vartiainen; Juha Vesterinen, Sompio-lehti; Juha Vesterinen, Saariselän sanomat; Kemijärvi; Luosto; Metsähallitus. Luontoon.fi; Mikko Turunen, Geologia 25.6.2018; Mtv-uutiset 15.2.2013; Sanna Jaakkola, Matkailu kotimaassa; Sodankylän yritykset; Spectrostone. Finland; Tea Karvinen, Ilta-Sanomat 13.8.2011; Vesa Vaarama. Yle Uutiset kotimaa 20.1.2015; Wikipedia; Esther Helmiä. Osa runosta Lumi, runon värit 14.12.2017.