Ametisteja kaivamassa - Lampivaaran Ametistikaivos, osa 2

Lampivaaran Ametistikaivos on koko maailmassa yksi niistä harvoista jalokivikaivoksista, jotka ottavat vieraita vastaan. Kaivoksesta onkin tullut suosittu tutustumiskohde, sillä nykyisin Lampivaaran laella vierailee vuoden aikana 20 000 ihmistä. Ametistikaivos sijaitsee keskellä Pyhä-Luoston kansallispuistoa, joten vajaan kolmen kilometrin matka parkkipaikalta taittuu sulan maan aikaan joko kävellen tai pyöräillen.

Opastetut kierrokset alkavat vaaran laelle tunnin välein Lampivaaran kahviolta, jonka pihasta johtavat rappuset ylös kaivosalueelle. Noustessakin kannattaa katsella ympärilleen, sillä upea maisema avautuu aivan silmien eteen. Rapuissa on välillä on tasanteita, joille voi pysähtyä vaikkapa valokuvan ottamista varten. Huipulta näkee sitten  Pyhä-Luoston tunturialueen koko komeudessaan toisesta suunnasta.

 

Satuimme mieheni kanssa olemaan sinä syyskuisena aamuna ametistikaivoksella ainoat asiakkaat, joten saimme erittäin  yksilöllistä palvelua. Ennen kaivamisen aloitusta istuimme kodassa kuuntelemassa, kun kaivosopas Annaliina Postila kertoi sekä kaivoksen syntyhistoriasta että ametisteista ja tutustutti meidät erilaisiin kvartseihin.

Kvart­si on mo­ni­muo­toi­nen mi­ne­raa­li, jota löy­tyy luon­nos­ta lä­hes kai­kkina väreinä. Kiteisiä kvart­seja ovat juu­ri­ si­ni­vi­o­let­ti ame­tis­ti, rus­kea sa­vuk­vart­si, vaa­le­an­pu­nai­nen ruu­suk­vart­si ja kel­tai­nen sit­rii­ni. Kolmivärisessä samaanikivessä puolestaan  yhdistyvät ame­tis­tin ­purp­pu­ra, val­kok­vart­si sekä sa­vuk­vart­si.

 

Ympäri vuoden toiminnassa olevan ametistikaivoksen tuotto on noin 100 kiloa ametistia vuodessa, mikä menee kokonaan yhtiön omaan käyttöön. Kestävän kehityksen matkailukohteenakin palkitussa Lampivarassa ametistit kaivetaan käsin, jotta kaivoksen toiminta voi jatkua vielä satoja vuosia. Mikäli ametisteja kaivettaisiin konein esimerkiksi koruteollisuuden raaka-aineiksi, varat loppuisivat jo arviolta viidessä vuodessa.

 

Lam­pi­vaa­ran kallioseinämistä on havaittu ametistionkaloita ja -suonia, mutta  suurin osa ametistikiteistä on löydetty kalliota peittävästä moreenista ja kivikosta, jonne ne ovat joutuneet kvartsiittisen kallion rapautumisen ja siinä olleiden ametistiluolien sortumisen seurauksena.

 

 

Lampivaaran Ametistikaivos on avolouhos tunturin rinteessä, joten kaivaminen tapahtuu  maan pinnalta käsin. Monien portaiden jälkeen pääsimme itse louhokselle, jossa saimme kivien keräämistä varten työkalut eli pienen hakun ja siivilän.

 

Kaikki kivet näyttivät minusta samanlaisilta, mutta Annaliina-opas auttoi tunnistamaan ametistikiven. Hän kertoi, että oppi itse erottamaan ensimmäisen työpäivän aikana  rosoreunaisen, kidemäisen ametistin muista kivistä. Kun meille varattu kaivamisaika oli ohi, opas huuhteli löytämämme kivet vedellä siivilässä puhtaiksi ja kauniiksi. Pääsymaksuun kuuluu, että kaivaja saa valita mukaansa yhden sellaisen ametistin, joka mahtuu suljetun kämmenen sisään. Tällä kertaa suurta ametistia ei löytynyt, mutta muutamia kauniita kiviä otimme mukaan.

Kaivosalueella on esillä suuria ja vielä suurempia ametistilohkareita, joita kaivajat ovat vuosien saatossa löytäneet. Lampivaaran laella on pieni kivipuoti, josta voi ostaa erikokoisia hiottuja ja hiomattomia ametisteja sekä ametisteista valmistettuja esineitä kotiinviemisiksi. Pussillinen pieniä, somia kiviä lähtikin mukaamme mukavan ametistiretken päätteeksi. 

Hei, olen lila
hehkun kuin orvokki ja puna-apila!
Olen syreenin tuoksu kesätuulessa,
olen värinä munakoisossa ja punajuuressa.
Olen viikunan maku makea suussa,
keikun hedelmänä luumupuussa.
Lupiinina kasvan vieressä tien tai pellon,
olen väri kukkivan harakankellon.
Olen punasipulin maku pistävä

ja ametisti – kivi kaunis ja kiiltävä.

Heli Rantala

Lähteet: Arctic Amethyst; Geologi Risto Vartiainen; Juha Vesterinen, Sompio-lehti; Kemijärvi; Luosto; Metsähallitus. Luontoon.fi; Marianne Zitting, Iltalehti 6.10.2017;  Mikko Turunen, Geologia 25.6.2018; Sanna Jaakkola, Matkailu kotimaassa; Sodankylän yritykset; Tea Karvinen, Ilta-Sanomat 13.8.2011; Visit Rovaniemi. Ametistikaivos; Wikipedia; Heli Rantala. Susannan värirunot. Pikku Kakkonen. Yle.fi.lapset.