Tammi, puiden kuningas

07 joulukuuta 2019

Tammi on meille suomalaisille pyhä puu. Jos olet tutustunut Kalevalaan, siinä isokokoinen tammi kasvaa maan keskipisteessä ja latvus kohoaa taivaankanteen, esipuu siis yhdistää taivaan, maan ja tuonelan. Tammi kasvaa lopulta niin suureksi, että peittää kuun ja auringon, jolloin maailmaan tulee pimeää. Silloinpa merestä nousee pieni vaskeen pukeutunut mies, joka kaataa tammen. Tuon teon ansiosta taivaanvalot vapautuvat ja maailma tulee valmiiksi. Samalla katkeaa kuitenkin yhteys ihmisten ja jumalten välillä. Tämä itämerensuomalaisten kansojen vaalima kertomus maailmanpuusta yhdistää myös monia muita alkuperäiskansoja ympäri maailman.

Tammi on ollut kelttien, kreikkalaisten ja roomalaisten pyhä ukkosenjumalan puu, jota myös germaanit ja slaavilaiskansat kunnioittivat. Samoin tammi oli pyhitetty ukkosenjumala Perkunasille, jota palvottiin Latviassa ja Liettuassa. Viikinkien  aikaan tammi oli skandinaavisessa mytologiassa jumalista vahvimman eli ukkosenjumala Thorin nimikkopuu.
 
 
Tammen nimi on hyvin samankaltainen monissa suomalais-ugrilaisissa kielissä. Esimerkiksi mordvan kielessä tammi on tumo. Virolaiset ovat perinteisesti arvostaneet tammea suuresti, niinpä Tamm onkin virolaisten yleisin sukunimi.

Tammi on kuvannut perinteisesti valtaa, voimaa ja mahtia, ja sitä on pidetty puiden kuninkaana. Se on myös sitkeyden ja lujuuden arvostettu vertauskuva.
 

 
Tammi levisi Suomeen noin 7000 vuotta sitten samanaikaisesti lehmuksen kanssa. Koska kivikauden ilmasto muistutti meillä nykyistä Keski-Euroopan ilmastoa, tammimetsät olivat yleisiä koko Etelä-Suomessa. Ilmaston viileneminen ja myöhemmin maiden raivaaminen viljelyskäyttöön hävittivät laajat tammimetsät maastamme. 

Metsätammi on sukunsa ainoa luonnonvarainen edustaja Suomessa ja kasvaa luontaisesti vain lounaisilla alueillamme. Suomen tunnetuin tammikko on Turun Ruissalo, mutta komeita metsiköitä ovat myös Bromarvin, Paraisten, Perniön, Karjalohjan ja Tenholan tammistot. Keski-Euroopassa vanhimmat tammet ovat noin 2000-vuotiaita, mutta Suomessa ja Virossa vanhimpien puiden ikä on vain noin 700 vuotta.
 
 
1800-luvun alkupuolella tammenlehvistä tuli samanlainen voitonmerkki kuin laakeriseppeleestä. Tammenlehvää käytetään vieläkin esimerkiksi sotilaallisissa kunniamerkeissä, kuten rintamasotilaille myönnetyssä tammenlehvärintamerkissä. Tammi on myös Säästöpankkiliikkeen tunnus Pohjoismaissa. Tammi valittiin 1982 Varsinais-Suomen maakuntakasviksi, ja vuoden puuksi sen valitsi 1986 Dendrogian seura.

 
Hallanarkuutensa vuoksi tammi lehtii ja kukkii Suomessa vasta touko-kesäkuussa. Silloin hedekukat riippuvat keltaisina norkkoina, ja emikukista kehittyy myöhemmin pieniä vihreitä pähkinöitä, tammenterhoja. Tammella on hyvä siemensato vain joka seitsemäntenä vuonna.

Paahdettuja, jauhettuja tammenterhoja on aikoinaan käytetty kahvin korvikkeena, nykyisin villiyrttiekspertit valmistavat kuivatuista tammenterhoista kofeiinitonta kahvia. Terhoja voidaan käyttää myös leivonnassa pähkinän tavoin. Myrkytystietokeskus luonnehtii kuitenkin tammea myrkylliseksi, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.


 
Tammen oksien ja lehtien keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa. Sekä hoitokäyttöön että säilöntää varten tammenlehdet kerätään kesäkuussa. Lehtiä on käytetty muun muassa suolakurkkujen valmistuksessa kiinteyttämään kurkkuja ja antamaan lisämakua. 

Tammivihdan tekoa varten tammen oksat kerätään ja kuivataan elo-syyskuussa. Olen ostanut tammivastoja Turun kauppatorilta sekä Viipurin kauppahallista, alla olevan kuvan vasta on Viipurista. Tammivihdat ovat kestävää sorttia, sillä ne tuntuvat pysyvän napakoita useita käyttökertoja.

 
Tammen lehdet putoavat puusta syksyllä viimeisinä ja ovat erittäin kovan rakenteensa vuoksi huonoja maatumaan. Kun vierailin vapaa-ajan asunnollamme Pohjois-Savossa lokakuussa, huomasin tammen olevan pihapiirin ainoa puu, joka piti edelleen sitkeästi kiinni lehdistään. Monesti ne putoavatkin vasta hangille.

Parkkihappopitoisuutensa vuoksi tammi ei sovi ihmisravinnoksi, mutta on sen sijaan sikojen herkkua! Tammenkuorta on kuitenkin käytetty vasta-aineena myrkyllisiä kasveja nauttineille. Kuori on edelleenkin apteekkitavaraa eri puolilla maailmaa. Erityisesti nuorten tammenoksien kuorta on käytetty vatsahaavan ja ripulin hoidossa, kuume- ja keuhkolääkkeenä sekä ulkoisesti jalkahien poistamiseen ja peräpukamiin. Kalastajat ovat joskus ennen aikaan käsitelleet verkkonsa kestäviksi kastamalla ne tammen kuoresta keitettyyn liemeen.


Tammen latinankielinen nimi on Quersus Robur. Suomennettuna robur tarkoittaa voimaa, jota suuri tammi todellakin uhkuu. "Talonpojan rautana" tunnettua tammea on lujuutensa vuoksi käytetty muun muassa purjelaivojen rakennusaineena 1700 - 1800-luvulla. Nykyisin vain luksusveneet ja etenkin niiden sisustus on tehty tammesta.

Muualla Euroopassa tammi on aromaattisena puulajina erittäin suosittu viini- ja oluttynnyreiden raaka-aine. Olen lukenut, että kotikaupungissani Lappeenrannassa sijainneella Chymoksen tehtaallakin oli käytössä 2000 litran tammitynnyreitä. Konjaktit kypsytetään tammitynnyreissä, joista konjakki saa rusehtavan värinsä, samoin viski luonteenomaisen kellertävän värinsä. 

 
Tammi rikastuttaa suuresti metsäluontoa, sillä se on monien eläinlajien koti ja ravinnonlähde, sadat hyönteiset ja useat kymmenet perhoslajien toukat nimittäin syövät tammenlehtiä. Tammi on myös sienien suosiossa, sillä kuutisenkymmentä lajia muodostaa sienijuurta tammen kanssa. Vanhojen tammien huokoisella kaarnalla puolestaan viihtyvät useat jäkälä- ja sammallajit.

Tammimetsien linnustossa kolopesijöitä on moninkertaisesti enemmän kuin muissa metsissä. Tyypillisiä tammistojen kololintuja ovat lehtopöllö, uuttukyyhky, palokärki, harmaapäätikka, kottarainen ja sinitiainen. Tammikoissa vipeltävät hiiret ja myyrät syövät suurimman osa terhoista, mutta kaikkialla terhojen levittämisestä huolehtii käytännössä yksi ja sama lintu, närhi. Närhet lienevät olleet asialla myös Etelä-Karjalassa, sillä lenkkimetsässämme kasvaa kymmenittäin pieniä ja vähän isompia tammen taimia.
 
Ehkä kerron, ehkä en,
salaisuuden tammisen.
tammi tietäjän on puu,
tammen alla viisastuu.
Rosokuori tammipuu
haltioita kantaa,
tammenoksakiikussa
mulle vauhdin antaa
.
Värssyjä

Lähteet: Janne Lampolahti, pyökkikasvit. Suomen luonto, kasvit; Historia; Lasse J. Laine, Suomen luonto. Tunnistusopas; LuontoPortti; Martat; Metsätieteiden laitos Helsingin yliopisto; Myrkytystietokeskus; Reija-Tuulia Heinonen, Sirkka Suomi-Vihonen, Kasvikirja. Tunnista 200 suomalaista kasvia; PuuProffa. Pro Puu Oy; Reetta Ranta. Yle. Metsien kätkemä 20.6.2016; Taivaannaula. Puiden juurilla; Värssyjä.wordpress.com.

Lähetä kommentti