Miksi puut vaihtavat väriä syksyllä?

Olet varmaankin kuullut sanottavan, että lehdet vaihtavat syksyllä väriään, koska niiden lehtivihreä hajoaa saaden keltaiset ja punaiset värit näkyviin. Kuitenkin 2000-luvun alussa huomattiin, että puut käyttävätkin energiaa syysvärien tekemiseen. Jotain hyötyä väreistä täytyy koitua, koska lehti varta vasten valmistaa helottavia pigmenttejä, vaikka se pian putoaa maahan.

Syksyn lehtien punaiset värisävyt syntyvät antosyaaneista eli punaisista, sinisistä ja violeteista väriaineista kasvien solunesteessä. Arveltiin tämän värin olevan varoitus kirvoille ja muille tuhohyönteisille, että puu on voimissaan ja valmiina puolustautumaan hyökkääjiä vastaan.

 

Antosyaanit vaikuttavat myös puun kykyyn sietää ympäristön stressiä. Vastaavaa punaista väriä näkyy muissakin stressitilanteissa, kuten liiallisen rikkaruohomyrkytyksen tai liian paahteisen kasvupaikan seurauksena, niin kuin yllä olevassa kuvassa. Saadut tutkimustulokset ovat kuitenkin olleet toistaiseksi ristiriitaisia.

Tutkittaessa antosyaanien merkitystä varoitusväreinä paljastui, että kirvat ja monet muut kasvinsyöjähyönteiset eivät pystykään näkemään punaista väriä. Miten punainen voi olla varoitusväri, jos kasvinsyöjä ei näe sitä? Väri saattaakin olla puille keino piiloutua hyönteisiltä, sillä kun punainen peittää ruskan keltaiset väriaineet, se tekee puun noille ötököille huomaamattomaksi. 

 

Varoitusvärin sijaan keltainen onkin merkki siitä, että lehtisuonissa virtaa ravintoa, kun pilkkoutuneen lehtivihreän jäännökset kulkeutuvat ravinteina pois lehdestä.

Ruskan kirkkauteen vaikuttavat monet tekijät, kuten perimä, kesän ja syksyn sääolot, puiden ravinnetilanne, kasvupaikan aurinkoisuus ja maaperä. Värit vaihtelevat eri puuyksilöiden ja lajien kesken. Esimerkiksi rauduskoivu on yleensä keltainen.

 

Ruskan punaiset värit ovat nykyisin yleisempiä Pohjois-Amerikassa ja Itä-Aasiassa kuin Euroopassa. Tutkijat ihmettelivät, miksi Euroopan metsät loistavat syksyllä etupäässä keltaisina, kun taas Pohjois-Amerikassa hallitsee punainen. Soveltavan ekologian professori Jarmo Holopainen Itä-Suomen yliopistosta keksi kollegansa kanssa hakea selitystä jääkaudesta ja vuorista.

Suuri määrä puita ja niiden hyönteisiä kuoli sukupuuttoon Euroopasta jääkautta edeltäneiden vuosimiljoonien aikana. Euroopan poikittaiset Alpit hidastivat lajien palaamista pohjoiseen, minkä vuoksi useimmat syksyllä punertuvat puulajit ja niiden syöjät katosivat Pohjois-Euroopasta ja jäljelle jäivät enimmäkseen kellastujat.

 

Amerikan pitkittäisten vuorijonojen ansiosta lajit saattoivat sen sijaan selvitä jääkaudesta etelämpänä ja palata takaisin pohjoiseen, kun jääpeite jälleen vetäytyi. Näin siellä säilyivät puuston ohella tuholaiset, joita puut olivat sopeutuneet varoittamaan punaisella värillään. Euroopan puiden punainen ruska saattaakin olla muinainen sopeuma aikaan, jolloin meillä oli enemmän kasvinsyöjiä, jotka söivät syksyllä punaiseksi värjäytyvien puiden lehtiä. Tuon teorian mukaan ruska onkin ehkä evolutiivinen jäänne.

Rakka harmaana
ruskan väripaletti

tunturin taikaa

 

Raili Salojärvi

Lähteet: coloria.net; Mikko Puttonen, Tiede 11.9.2012; Minna Pyykkö ja Raili Löyttyniemi. Yle Luonto 4.11.2015; Soveltavan ekologian professori Jarmo Holopainen, Itä-Suomen yliopisto; Riikka Kaartinen, Suomen Luonto 19.9.2019; Yle Radio Suomi. Luonto-Suomi. Puiden syksy 9.10.2019; Raili Salojärvi, Haiku runot. raili.salojarvi.albumit.fi