lauantai 11. toukokuuta 2019

Vuorenkilpi, perenna ja voimaruoka

Ikivihreä, helppohoitoinen herttavuorenkilpi on lähes joka kodin perusperenna. Se on vähään tyytyväinen, vaatimaton kivikkojen puutarhakasvi, joka menestyy varjossakin. Vuorenkilpi ei kuulu peruskasvistoomme vaan on kotoisin Itä-Aasiasta. Juurakonpaloista se saattaa levitä kukkapenkkien ulkopuolellekin puutarhajäte- ja maakasoille

Vuorenkilven tunnistaa isoista, leveän herttamaisista lehdistä sekä korkeista, vanojen latvassa olevista ruusunpunaisista kukinnoista touko-kesäkuussa. Kasvin nahkeat lehdet säilyvät vihreinä läpi talven.


Tiesitkö, että maaperennana käytettävä vuorenkilpi taipuu myös juomaksi ja sitä voi jopa hyödyntää kokkailuissa? Villiruokalähettiläänä tunnetuksi tullut kokki-kirjailija Sami Tallberg sai idean vuorenkilven hyödyntämiseen aikoinaan Villimies Heikki Ruususelta, joka on ammattikeräilijä ja villiruokakouluttaja.

Mustanruskeat, talven aikana luonnostaan fermentoituneet eli hiostuneet lehdet tuottavat kuumassa vedessä haudutettuna kauniin, syvän kuparinvärisen uutoksen, joka tuoksuu ja maistuu tattarihunajalle sekä vienosti mentolille. Uutosta voi juoda sellaisenaan tai käyttää sitä vaikkapa booliaineksena. Tällainen uutos tunnetaan alkujaan venäläisenä taikajuomana, sillä itäisissä vuoristoissa ja muissa ankarissa olosuhteissa elävät kansat ovat juoneet sitä jo pitkään. Siperiassa se on arkinen juoma, kuten meillä kahvi konsanaan.



Venäjällä tätä juomaa kutsutaan Mongolian teeksi ja englanninkielisessä kirjallisuudessa se kulkee nimellä Siperian tee. MTT:n entisen yliagronomin, yrttiguru Bertalan Galambosin mukaan vuorenkilpeä käytetään Venäjällä lisäämään jaksamista. Vuorenkilven voimaa ihmiskehossa ei ole todistettu, mutta venäläisissä eläinkokeissa on hiirillä saatu merkittäviä tulosten parannuksia kestävyydessä. Juoma piristää ja antaa suorituskykyä, mikä on todistettu Suomessakin hiirikokeissa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) Mikkelissä.

Yön pisarat eivät jäätyneet vaan puhkesivat aamulla
soimaan vuorenkilpien lehdillä.
Taivaan siniharmaat helmat hipovat
vihreää tanssimattoa, sävyt heijastavat
valoa,
ihmisen uskosta huo
limatta
yhä uudelleen
kaiken pimeän lävitse virtaavaa

riemua.

Lähteet: LuontoPortti. Kurssit ja koulutus, Villiyrtti 22.4.2019; OmaKoti; Sami Tallberg, Villiyrttikeittokirja 2016; Sampo Rouhiainen, TS Hyvinvointi. Terveys 9.4.2015; Tuula Puranen, Keskisuomalainen. Kotimaa 1.11.2015; Lealiisa Kivikari, lahtisoundspoetry.blogspot.com 10.7.2012.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti