Tänä viikonloppuna pihabongaillaan jo 14. kerran!

26 tammikuuta 2019

Jokatalvinen BirdLifen järjestämä Pihabongaus on taas täällä! Joko sinulla on aiempaa kokemusta Pihabongauksesta vai aiotko osallistua tapahtumaan kenties ensimmäisen kerran? Viime vuonna talitiainen oli minun listassani kärkisijalla, eikä ihme, sillä se kuuluu Pihabongauksessa tavattujen lajien kärkikymmenikköön. BirdLifen vuoden takaisten tulosten mukaan urpiainen oli Suomessa talitiaisen jälkeen runsain lintulaji, seuraavaksi eniten esiintyi keltasirkkuja, sinitiaisia ja pikkuvarpusia. Meidän pihassa urpiaisia näkyi talven mittaan aika vähän, mutta muut listassa mainitut linnut olivat ruokintapaikkamme vakiovieraita


Vuoden takainen tarkkailuviikonloppu oli säältään pilvinen ja kostea, minkä vuoksi pihalla näytti nuhruisen harmaalta. Lämpöasteita oli pari kolme, niinpä linnut löysivät syötävää metsästä eivätkä tulleet pihapiiriin. Tänä vuonna tammikuun napakat pakkaspäivät jatkuvat, mikä saanee linnut hakeutumaan ruokintapaikoille juuri bongauksen aikaan.

Pihabongaus järjestetään nyt Suomessa 14. kerran, mutta Brittein saarilla pihalintuja on havainnoitu jo 40 vuotta. Sieltä "Big Garden Birdwatch" -niminen tapahtuma onkin napattu niin meille kuin muihinkin Euroopan maihin.


Edellisessä Pihabongauksessa Suomessa oli 14 500 havainnointipaikkaa, Ruotsissa 18 000 ja Norjassa 8500 sekä Virossa 1700 paikkaa. Brittein saari on ihan oma lukunsa; viime vuonna siellä tarkkailtiin talvilintuja 420 000 paikalla, joilla havaittiin lähes seitsemän miljoonaa lintuyksilöä!
Viime talven Pihabongauksessa meillä nähtiin keskimäärin 43 lintuyksilöä kullakin tarkkailupaikalla ja kaikkiaan 105 lajia. Eri maiden bongaustulosten vertailu kertoo eroista ja yhtäläisyyksistä.


Tali- ja sinitiaiset ovat tavallisimmat lintulaudoilla kävijät niin meillä kuin kaikissa bongaukseen osallistuvissa maissakin. Sen sijaan varpuset ovat vähentyneet Suomessa niin, että laji oli Pihabongauksessa kymmenentenä, vaikka se on Länsi-Euroopassa runsain laji. Pikkuvarpusten määrä on kasvanut maassamme varpusten kustannuksella, sen sijaan esimerkiksi Brittein saarilla tämä laji on vähentynyt. Pohjois-Euroopan tyyppilajit urpiainen ja keltasirkku eivät ole Länsi-Euroopassa edes 25 runsaimman joukossa, mutta meillä ne olivat kärkikolmikossa esiintymisrunsaudeltaan.


Pihabongauksen avulla saamme tärkeää tietoa lintukantojen ja talvilinnuston muutoksista. Esimerkiksi reilussa kymmenessä vuodessa viherpeippojen määrä on maassamme romahtanut ja hömötiaisten taantunut, mutta mustarastaat ja tiklit ovat yleistyneet.

Pihabongaukseen osallistuminen on helppoa: Tarkkaile. Tunnista. Laske. Ilmoita. Tervetuloa mukaan tunniksi tänä lauantaina tai sunnuntaina!

--
Metsä komeilee huurrepuvussaan.
Pehmeää hämärää koko päivän.
Vain lintulaudalla on liikettä.
 
Liisa Leppänen
--
Lähteet: Birdlife. Tapahtumat. Pihabongaus; BirdLife tammikuu 2019; Liisa Leppänen, Tutulla tiellä. Runoja ja muistikuvia Kivijärveltä 24.10.2013.

2 kommenttia

  1. 7. kerta osallistuin pihabongaukseen. Kivaa oli, vaikka mitään erikoisempaa lajia ei nyt pihalle ilmestynytkään. Määrällisesti lintuja oli kuitenkin aika paljon päivän mittaan, sillä pakkanen paukkui kohtuudella. Odotin kovasti pyrstötiaisia, sillä lauantaina niitä ilmestyi ruokinnalle kun lähdin ruokakauppaan. Ei kuitenkaan näkynyt, varmaan taas huomenna! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Olet osallistunut jo kiitettävän monta kertaa pihabongaukseen, hyvä sinä!


      Teidän pihalla käy siis pyrstötiaisia, meillä kerran pari talvessaan ja silloinkin vain yksi tai kaksi kerrallaan. Ne ovat kyllä somia! Entisiä tuttuja lajeja oli meidän ruokinnalla sunnuntaiaamupäivällä, jolloin kirjasin lajeja.

      Poista