Katajaa kutsutaan samalla nimellä monessa itämerensuomalaisessa kielessä, kuten myös latviassa ja liettuassa, joissa katajasta käytetään nimitystä kadakas, kadagio ja kadikis. Eri maiden kansantarinoissa kataja edustaa yleensä aina hyviä voimia, esimerkiksi katajanoksan kiinnittäminen oveen suojaa pahalta silmältä. Kälyni omin käsin kokoama kranssi sopii oivallisesti siihen tarkoitukseen.
Saarenmaalla katajaa on kutsuttu elämänpuuksi, sillä sen uskotaan antavan ihmiselle enemmän elinvoimaa ja terveyttä kuin muut puut. Katajansavun parantavat vaikutukset onkin tunnettu laajalti. Suomen maalaistaloissa on ollut tapana ennen aikaan savustaa huoneet säännöllisesti joka viikko, sillä hyvän tuoksun lisäksi katajan uskottiin karkottavan sairaudet ja pahat voimat loitommalle. Olen kuullut katajan polttamista käytettävän vielä nykyäänkin kellarin ummehtuneen hajun poistamiseen.
Kansa on selittänyt katajan hyvää tekeviä vaikutuksia usein sillä, että katajanmarjan päässä on risti, vaikka tosiasiassa ns. risti on syntynyt biologisesti käpysuomujen yhteen kasvamisesta. Kolmihaarainen merkki marjan päässä todellakin on. Vanha kansa sanoo, että merkin katajanmarjaan on pannut joko Jeesus tai Neitsyt Maria.
Virossa laajalti tunnetun selityksen mukaan Jeesus on merkinnyt katajanmarjan siksi, että hänen ristinsä oli katajapuusta. Suomesta puolestaan on tallennettu perimätieto, jonka mukaan kataja on tarjonnut Neitsyt Marialle marjojaan tämän ollessa nälkäinen. Sen ansiosta Jumala siunasi katajapehkon laittamalla jokaisen katajanmarjan päähän ristin, etteivät sen marjat jäädy kovassakaan pakkasessa.
Suomessa kuusi vakiintui joulupuuksi parisataa vuotta sitten. Mikäli sopivan kokoisia kuusia ei ollut saatavilla, sen tilalle kelpasi myös muu ikivihreä puu. Jotkut toivat sisälle katajan, joka on nykyisinkin suosittu kapean muotonsa vuoksi. Monissa maissa käytetään jouluna eri kuusilajien lisäksi muun muassa mäntyä, katajaa ja pinjaa. Löysin kotimaisten kielten keskuksen nauhoitteelta Lemiltä maininnan, jossa kuusien puutteen vuoksi joulupuuksi otettiinkin kataja: Siel ei toas olt näreitä,-- ol tuoniet kataja joulukuuseks.
Hyvää joulua!
Kataja tuo pienoinen, kuuntel vaieten,Hyvää joulua!
sitten katseen nosti toisihin
ja todeten:
kauan olen elänyt, ja marjat kantanut.
Nyt uusi muoti tullut on
vaarassa oon minäkin
joulupuuksi joutua jonnekin.
Silti tervetullut joulu on!
marimeri
Lähteet: Anna-Kaisa Rämö, Maaseudun Tulevaisuus 12.12.2011; Hendrik Relve, Puiden juurilla. Puut ja pensaat luonnossa ja kansanperinteessä; Kai Aulio, Tiedebasaari 21.6.2013; Kotimaisten kielten keskus, Joulukuusi ja tontut; Seppo Vuokko, Sypressikasvit. Kataja. Suomen luonto, kasvit; marimeri, marinmenot.blogspot.com, Jouluisessa metsässä, katkelma siitä.
Nyt alkoi kiinnostaa miltä se kataja tuoksuu kun sitä polttaa?!
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Tillariina. Olemme käyttäneet kataja kalan savustuksessa antamassa lisäaromia. Minun piti jo viime kesänä kokeilla katajan polttamista vapaa-ajan asunnon sisällä, mutta kas kun unohdin.
PoistaKokeilepa sinä, eihän se ota jos ei annakaan. Hyvää joulua!
Hyvää ja rauhallista joulua sinulle!
VastaaPoistaKiitos toivotuksestasi Blue Tit! Sinulle hyvää, lämmintä joulua!
PoistaJa katajaiseksi kansaksikin meitä on mainittu. Hyvää uutta vuotta sinulle ja läheisillesi!
VastaaPoistaNiinpä! Kiitos kommentistasi Tiinatei.
PoistaKiitän myös toivotuksistasi, onnellista alkavaa vuotta!