lauantai 3. marraskuuta 2018

Korvasienimäinen mustamörsky

Mustamörsky saa jotkut sienestäjät ymmälleen syksyisin. Silloin nimittäin sieniasiantuntijoilta kysellään runsaasti, voiko syksyllä todella löytää korvasieniä. Helposti muodoltaan korvasieneen sekoittuvan mustanmörskyn erottaa kuitenkin sekä mustanharmaan värin että kasvuajankohdan perusteella, sillä korvasienet kasvavat vain keväällä. Mustamörsky muistuttaa muodoltaan myös piispanhiippaa, joka on kylläkin heleänruskea.
 
Mörskylajeihin kuuluvat sienet ovat harvinaisia paitsi mustamörsky, joka kasvaa elo-lokakuussa suuressa osassa Suomea. Se ei kasvupaikkaansa nähden niin vaatelias kuin valkomörsky. Mustanmörskyn voi löytää metsästä heinäisiltä, laidunnetuilta tai kalkkipitoisilta paikoilta ja jopa pihanurmikolta, sillä olen huomannut pihaamme nousevan joka syksy kymmenkunta mustaamörskyä. 



Mustamörsky on väriltään tummantuhkanharmaa, harmaanmusta tai mustahko. Lakki on viitisen senttiä leveä, säännöttömän muotoinen, ontto, poimuinen ja lokeroinen. Sivulta katsottuna lakki on kuin satula, jossa tavallisesti kaksi kohoumaa. Ontto, alle kymmensenttinen jalka on lakkia vaaleamman värinen, uurteinen sekä tyveä kohti levenevä.



Miedon makuinen ja lähes tuoksuton mustamörsky luokitellaan kahden tähden ruokasieneksi. Nykytiedon mukaan sieni tulisi käsitellä keittämällä, vaikka se ei olekaan suoraan myrkyllinen. Tätä suolasieneksi sopimatonta mustaamörskyä voi käyttää sekasieniin säilöttynä tai ryöppäämättä kuivattuna.



Pirkan blogia pitävä Kalle Pohjola on syönyt koko ikänsä mustamörskysieniä ja pitää niiden vahvasta aromista. Hän neuvoo kokeilemaan mustaamörskyä sipulin ja valkosipulin kera vaikkapa muhennoksessa, höysteeksi ripaus pippuria ja suolaa sekä ranskankermaa.

Mustamörsky kasvaa Suomen lisäksi muun muassa Pohjois-Amerikassa samoilla leveysasteilla ja samanlaisissa kasvuympäristöissä. Siitä on tehty havaintoja myös eteläisestä Meksikosta.

Maasta se pienikin pinnistää,
ponnistaa ja esiin putkahtaa.
Ei ole housuja, ei ole takkia;
pelkkää jalkaa ja pelkkää lakkia.
Maasta se pienikin pinnistää,
ponnistaa ja esiin putkahtaa!

Lähteet: Jarkko Korhonen, LuontoPortti, verkkolehti; Henry Väre. Kotelosienet. Suomen luonto. Kasvit; Jarkko Korhonen ja Pirjo Penkkimäki, Suuri suomalainen sienikirja; Kalle Pohjola, Pirkan blogit 20.9.2017; Risto Tuomikoski, Sienet värikuvina; Seppo Vuokko, Suomen Luonto 26.9.2014; Wikipedia; Mirkku, Pajupellon perhepäiväkoti, Syksyn sieniloruja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti