lauantai 31. maaliskuuta 2018

Pajunkissakranssi ovessa toivottaa pääsiäisvieraat tervetulleiksi

Pajunoksat kuuluvat suomalaiseen pääsiäiseen, ne ovat kevään merkki. Tänä vuonna pajunkissat ovat kehittyneet hitaasti kylmän maaliskuun vuoksi. Löysin omasta mökkirannasta pajuja, joiden kissat olivat vielä ihan olemattomia, mutta ne kasvoivat nopeasti huoneen lämmössä. Pajunoksia ei voikaan katkoa mistä tahansa, sillä jokamiehen oikeuksien mukaan on oltava maanomistajan lupa, jos ottaa oksia kasvavista puista ja pensaista.


Karvaisena kissana pajun kukka on vielä nuppu. Paju kukkii vasta sitten, kun pajunkissa on muuttunut keltaiseksi, jolloin se on satojen pienten kukkien muodostama kukinto.
 


Täksi pääsiäiseksi askartelin erilaisia pajunkissakransseja. Alla oleva oviseppele on kietaistu pajunoksista. Löysin ompelukorista kapeaa pitsiä, siitä tuli oiva rusetti. Pääsiäiskoristelaatikon pieni tipu kiipesi kranssille. Sieltä sen on nyt hyvä katsella maailmaa ulko-ovessamme.

Seuraavaan oviseppeleeseen meni lukematon määrä pajunoksia. Leikkelin oksat lyhyiksi ja niputin ne rautalangan avulla pieniksi kimpuiksi. Kimput puolestaan sidoin rautalangalla työn runkona olevaan vanteeseen, jonka olin kiertänyt taipuisasta pitkästä pajunoksasta. 
 

Kolmas kranssi syntyi siten, että liimasin styroksisen renkaan täyteen pajunkissoja. Työ eteni hitaasti, koska liiman piti välillä kuivahtaa muutamia tunteja ennen uusien kissojen kiinnittämistä renkaan pintaan. Kun renkaan pohja oli kokonaan peitossa, liimailin kissoja vielä edellisten päälle ja sivuille runsaan kerroksen. Pehmeä ja kevyt siitä tuli. 
 


Nyt minulla on siis kolme oviseppelettä ja on päätettävä, vaihdanko pääsiäisen aikaan päivittäin uuden vai annanko pari kranssia naapureille. Yksi jää joka tapauksessa omaan ulko-oveen toivottamaan pääsiäisvieraat tervetulleiksi.

Niksipirkassa oli muuten neuvottu suihkuttamaan hiuslakkaa pajunkissoihin, jolloin ne säilyvät hyvännäköisinä maljakossa pääsiäisen ajan

Hyvää pääsiäistä!


Rantatieltä, ojan laidasta
pajunkissoja löydän.
Niillä minä pääsiäisenä
koristelen pöydän.
Pehmeä on silitellä
pajunkissan selkää. --

Lähteet: Yle. Kotimaa 23.3.2015; Marjatta Pokela, Pajunkissoja pääsiäiseksi, runosta katkelma.

2 kommenttia:

  1. Onpa kauniita ovikoristeita,olet kekseliäs ja näppärä. Minä annoin pajunoksien kuivua maljakossa ja kissat säilyvät hyvin ilman vettäkin.jatta

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi Jatta. Olet oikeassa, pajunkissat säilyvät hyvin ilman mitään lisäyksiä. En itse ole kokeillut tuota hiuslakkaa, säilyttäisiköhän se kissoissa pehmeyden ja koon. Minullakin osa pajunoksista on vedettä. Kissat ovat ihan kauniit, vähän kutistuivat kuivuessaan, mutta ei se haittaa.

    Jos säilyttää pajunoksia vedessä, pajut rupeavat aika pian lämpimässä kukkimaan eli muuttuvat keltaisiksi.

    Kiitos kiittämästä. Nuo pajukranssit pystyy kuka tahansa tekemään.

    VastaaPoista