Vuoksen talvehtivat sorsat

Vuoksi alkaa Etelä-Karjalasta Imatralta ja siirtyy jo kolmentoista kilometrin jälkeen Venäjän puolelle. Vuoksen rannoille jää Imatralla vuosittain talvehtimaan satoja sorsia.

 

Kaupungin kohdalla Vuoksen virtaus on voimakas eikä jäädy talvellakaan, mutta rantavesi on rauhallista, siinä sorsat viihtyvät. Nyt helmikuussakin ne viettivät pakkastalvea virrassa sillan kupeessa, onhan vesi ilmaa lämpimämpää.

 

Osa sorsista tosin makoili rantatöyräällä lumen päällä eikä niillä näyttänyt olevan maallakaan ongelmia pakkasen kanssa. Linnut aistivat ihmisen tapaan kylmän, mutta tarkenevat kyllä.

 

Kun saavuimme Vuoksen rantaan, satapäisen sorsalauma lähti tulemaan kiireesti meitä kohti. Pian niitä oli edessämme nurmikon täydeltä.

 

Sorsat ovat puolisukeltajia eivätkä talvella löydä ravintoa mistään muualta kuin ruokintapaikoilta, kun ruohikot ovat lumessa ja järvet jäässä. Ruokinnan ansiosta kaupunkisorsien talvikuolleisuus on vain 5 – 10 prosenttia.

Sorsien ruokkimisessa tulee olla tarkkana, sillä väärä ravinto voi aiheuttaa linnuille jopa kehityshäiriöitä. Pullasorsat tulevat pullasta kipeiksi, koska pullassa on sokeria, sen sijaan vähäsuolainen vaalea leipä sopii sorsan ruuaksi.

 

Ripottelimme sorsille kauraryynejä, ja kilpailu ruuasta oli kovaa. Suukopua, siis nokkakopuakin näytti tulevan. Vilja olisi parasta ravintoa vesilinnuille, mutta sitä ei voi viskellä maahan, koska jyvät tuovat paikalle rottia.

 

Kun ryynit loppuivat, sorsat lähtivät kovaa vauhtia takaisin virtaan kävellen ja lentäen. Ne olivat ikään kuin tottuneet siihen, että ruokaa on jaossa tietty annos ja mahdollisesti uutta tulee aikanaan.

 

Eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtolan mukaan linnut ovat talvella kuin hyvin pakkasia varten pukeutuneet ihmiset. Lintujen lämpimänä pysyminen perustuu niiden hyvään lämmöneristykseen. Höyhenpuku sitoo paljon ilmaa ja eristää siksi erinomaisesti kylmän sen ulkopuolelle. Linnut myös tuottavat sisäisesti hyvin lämpöä.

 

Hohtolan mukaan lintujen koivet eivät ole herkkiä kylmyydelle. Me näemme linnulta yleensä vain ohuen, lähinnä luuta, jänteitä ja nahkaa olevan nilkan ja säären yhteismuodostuman, mutta jalkojen lihaksikas osa eli sääri ja reisi jäävät piiloon höyhenten alle. Kun iso osa jalasta on suojassa kylmältä, höyhenpuvun ulkopuolinenkaan osa ei jäädy helposti.

 

Lintujen jalat voivat kuitenkin pakkasella jäähtyä helposti lähelle nollaa. Koipien jäätymisen lintu kuitenkin osaa estää ohjaamalla sinne tarvittaessa lämmintä verta tai nostelemalla jalkoja vuorotellen höyhenpuvun suojaan. 

Lammella asustaa sorsanen,
nimi on sama kuin muoto sen.
Se on pullea sorsa, pullea,
Pullea-Sorsa on nimi sen.
Petter Ohls

Talven ukko, lumiukko, lunta säkistä heittää.
Jäätä suihin, kylmää luihin; tienoot lumella peittää.
Värssyjä

Lähteet: Jere Malinen, Seura, Tiede&Luonto 11.1.2024; Katri Kirsi, Yle 30.10.2012 Samuli Vänttilä, Suomenmaa 15.12.2024; Petter Ohls, Sorsa; Värssyjä. WordPress.