Poppeli Populus alba

Suomen kymmenen suurinta puuta ovat satavuotiaita tsaarinpoppeleita. Heinolassa oleva tsaarinpoppeli (Populus petrowskiana) on Suomen suurin puistopuu ja suurin puuyksilö. Se kasvaa Heinolan rantapuistossa ja selvisi vuoden 1901 Kymijoen tulvasta.

Heinolan tsaarinpoppelin korkeus on 34,5 metriä, latvuksen läpimitta 23 metriä ja ympärysmitta rinnan korkeudelta mitattuna 6,37 metriä. Puun tilavuus on 30 kuutiometriä. Poppelit eli haavat on pajukasveihin kuuluva puusuku, joka se sisältää kesävihantia puita.

Heinolan tsaarinpoppeli

Tsaarinpoppeli on alkujaan Venäjällä syntynyt risteymä, jonka emolajeja ovat mahdollisesti laakeripoppeli ja amerikanmustapoppeli. Se on aina emikasvi ja tuottaa vain vähän juurivesoja. Sitä on istutettu myös Suomeen, meillä se menestyy Oulun korkeudelle asti.

Yksi harvinaisista poppeleista on amerikanmustapoppeli, joka kasvaa Pohjois-Amerikassa preerioilla ja puoliaavikon jokivarsilla. Mustilan Arboretumin verkkosivujen mukaan näitä poppeleita istutettiin Helsingin Kaivopuistoon ja Tampereen Koskipuistoon yli sata vuotta sitten. Amerikanmustapoppelit ovat nopeakasvuisia, terveitä ja poppeliksi pitkäikäisiä.

Jos olet hankkimassa pihaasi poppelia, asiantuntijoiden mukaan kannattaa ottaa huomioon joitain asioita.

 

Puun juuristo on laaja ja voimakas, joten se vaikuttaa taimen sijoittamiseen tontilla. Poppelin puuaines on haurasta ja rungon lisäksi myös oksat voivat olla varsin jykeviä. Sen vuoksi puu olisi hyvä istuttaa turvallisen välimatkan päähän rakennuksista ja paikkaan, joka ei ole liian tuulinen.

Poppeli tekee runsaasti juurivesoja, ja sen leviämisen estää tehokkaimmin leikkaamalla ruoho puun ympäriltä. Kasvi on puuksi melko lyhytikäinen, mutta voi saavuttaa Suomessakin lähemmäs sadan vuoden iän.

Poppelin komea runko on puutarhassa kaunis ”taideteos” myös sen jälkeen, kun puu on kuollut. Maahan kaadettu runko on puolestaan kiinnostava tausta erilaisille istutuksille.

Monet inhoavat poppeleita niiden siemenvillan vuoksi. Puuvillamainen höytyvä voi muistuttaa jopa kesäistä lumisadetta. Se vältetään istuttamalla vain hedepuita, joista höytyvää ei tule.

Kun ensimmäisen kerran näin Kuopiossa poppelien lumisateen, en ollut uskoa silmiäni. Koko tienoo oli valkean kerroksen peittämä! Poppelista minulla on myös hajumuistojälkiä: opiskelukeväinä asuinympäristöni tienoolla leijui tenttiaikaan poppelien makeahko tuoksu.

Ruotsissa poppelin jalostus on nopeaa eli kiertoaika on 20 vuotta; siellä puu jalostetaan edelleen tekstiiliksi korvaamaan puuvillaa. Ruotsin maatalousyliopistossa kehitetään hybridipoppelia. Hybridikasvi tuotetaan, kun yhden lajin siitepölyä käytetään toisen lajin kukkien hedelmöittämiseen.

Hybridi-poppeli on puu, joka syntyy erilaisten poplar-lajien yhdistämisestä luonnollisesti tai keinotekoisesti hybridiin. Ruotsissa käytetään poppeleita, jotka tiedetään Pohjois-Amerikassa nopeimmin kasvaviksi puiksi ja jotka soveltuvat hyvin tiettyihin olosuhteisiin. Poplar-hybridit eivät ole toivottavia kaikkialla, mutta voivat olla erityisen tärkeitä tietyissä metsätaloudellisissa olosuhteissa.

Ilmastonmuutoskysymyksiin syvällisesti perehtynyt tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki nostaa hyljeksityn, mutta hyväkasvuisen haavan rinnalle sen sukulaispuun poppelin. Hänen mukaansa poppeli voi tulevaisuudessa olla tärkeä puu Oulun korkeudella ja vähän pohjoisempanakin. Hänen mielestään kannattaa kasvattaa puita, jotka tuottavat suurimman määrän kuutioita vuodessa, eikä enää metsäteollisuuden kestosuosikkeja, lyhytkuituista mäntyä ja kuusta.

Jos halutaan saada suurin mahdollinen hyöty ilmastonmuutoksesta, suositaan nopeakasvuisia lajeja. Poppelit hyötyvät enemmän ilmakehän hiilidioksidin kasvusta kuin muut pohjoiseurooppalaiset puulajit. Poppelin avulla pystytäänkin tuottamaan puuainesta kaksin kolmikertainen määrä nykyiseen verrattuna.

Vanha poppeli, uhmakkaana ikänsä,
kasvoi tuimasti taivasta vasten.
Kun pihlajat ja koivut nöyrtyivät
taipuen kauniisti maata kohden.
Vanha poppeli, tuskin lehtiä päällänsä,
paljastaa kuinka kohosi-
kuinka kuihtui.
Vanha poppeli, minne sinun
sormesi osoittavat?
Runoilija Jonne

Lähteet: Jouko Kyytsönen, MT Metsä/Metsänhoito 18.8.2021; peopleperproject.com 11.3.2020; Steve Nix, Eferrit. Eläimet ja luonto, Kasvavat puut; Terhi Pape-Mustonen Maaseudun Tulevaisuus. Koti, Piha ja puutarha 6.5.2025; Timo Sipola 28.4.2013/tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki; Wikipedia; Runoilija Jonne, Vanha poppeli, Rakkausrunot.fi/runot 12.1.2004.